Innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja Niklas von Weymarn ja Helsingin yliopiston orgaanisen kemian professori Ilkka Kilpeläinen ovat olleet työparina jo yli 10 vuoden ajan. Heitä yhdistää intohimo kehittää uusi, ekologisesti kestävä ja taloudellisesti tehokas tapa valmistaa puusta tekstiilikuitua.
Vaikka tunnetuimman puupohjaisen tekstiilikuidun, viskoosin valmistusprosessi on jo yli sata vuotta vanha, muun muassa puuvillakuitujen tuotannon kuormittavuus ja rajallisuus ovat erityisesti viime vuosina avanneet uusia mahdollisuuksia puupohjaisille tekstiilikuidulle kasvavilla markkinoilla. Von Weymarnin ja professori Kilpeläisen haasteena on ollut tehdä prosessista mahdollisimman ekologinen, mutta myös kaupallisesti mahdollinen, eli toisin sanoen riittävän kustannustehokas. Suomalainen metsäteollisuus puolestaan saisi puutekstiilikuidusta uuden vientituotteen, mikä vastaavasti nostaisi Suomessa saavutettua jalostusarvoa.
”Akateemiselta kannalta haasteena oli tietysti kehittää sellainen liuotin, joka olisi tehokas ja turvallinen, mutta myös riittävän halpa ja kierrätettävissä.”, Kilpeläinen sanoo.
Tie innovaatioksi on kuitenkin valtavan pitkän ja lopputulema monivaiheisen yhteistyön tulosta.
”Kaikki lähti meidän kohdalla siitä, että onnistuimme liuottamaan vuonna 2006 sahanpurua orgaaniseen suolaan. Esitelmöidessäni aiheesta Metsä Fibren silloinen tutkimusjohtaja tuli kertomaan, että menetelmä on todella kiinnostava ja että voitaisiinko se tuoda jo vuoden päästä markkinoille. Vastasin, että jos näin olisi, en olisi tässä esitelmää pitämässä. Yhteistyö kuitenkin alkoi, ja ensimmäiset seitsemän vuotta meni asiaa ihmetellessä, kunnes vuonna 2014 tuli ensimmäinen läpimurto ja pääsimme eteenpäin”, Kilpeläinen kertoo.
Vuonna 2012 Metsä Group oli käynnistänyt jo oman kehitysohjelmansa, jolloin myös von Weymarn siirtyi VTT:lta Metsä Groupille.
”Monenlaisen etsiskelyn jälkeen oma suuntamme löytyi, ja ryhdyimme hakemaan tekstiilimarkkinoilta kumppania, johon löysimme japanilaisen Itochun vuonna 2014. Vuonna 2018 päätimme yhdessä Itochun kanssa sijoittaa koetehtaaseen, jonka toteuttamiseksi perustettiin uusi yhteisyritys. Nyt Äänekoskelle rakennettu koetehdas on käynnistysvaiheessa”, von Weymarn kertoo.
Tällä hetkellä tekstiilikuituprojekti kuuluu Metsä Groupissa Metsä Spring -nimiselle innovaatioyhtiölle, joka perustettiin vuonna 2018 ja jota von Weymarn siirtyi tuolloin johtamaan. Yhteisyrityksen puitteissa tehtävän projektin tavoitteena on osoittaa paperisellusta tekstiilikuitua ympäristöystävällisesti valmistavan teknologian toimivuus.
Tutkimuksen arvon jäljillä
Ennen kuin voidaan edes ryhtyä pohtimaan investointia ensimmäiseen kaupalliseen tuotantolaitokseen, pitää tuotantoprosessi ensin hioa kuntoon, kehittää rinnalla monenlaista uutta osaamista ja tutkia, miten markkinat ottavat uuden tuotteen vastaan. Parhaassa tapauksessa tutkimuksen kaupallistaminen tuo akateemisen tutkimuksen arvon vaikuttavalla tavalla esille.
”Uusien tuotantoprosessien kohdalla on tyypillistä että niiden ylösskaalaus labrasta kaupalliseen mittakaavaan tapahtuu asteittain. Näin hallitaan uuteen prosessiin liittyviä riskejä. Nyt menossa oleva koetehdasvaihe on näillä näkymin viimeinen vaihe ennen varsinaista kaupallistamista,” von Weymarn sanoo.
”Yliopistoissa suurin haaste on ymmärtää tutkimuksen todellinen arvo, eli mihin kaikkialle sitä voidaan soveltaa. Olisimmehan mekin voineet vain julkaista oman keksintömme tiedelehdessä, mutta jo tämän ilmiön viestiminen sellaisille tahoille, jotka puolestaan saattavat ymmärtää, mitä löydöksillä voidaan tehdä, on tärkeää. Kyse ei ole vain kaupallisesta ajattelusta, vaan siitä, että löytyy oikeita ihmisiä, jotka ymmärtävät keksinnön arvon ja pystyvät avaamaan portteja eteenpäin esimerkiksi teollisuusyhteistyöhön.”, Kilpeläinen sanoo.
Innovaatioprosessi vaatii aitoa vuorovaikutusta
Yhteistyötä tukevat ja luovat rakenteet ovat keskeisiä keinoja tukea innovatiivisuutta. Tarvitaan rajat ylittävää ja pitkäjänteistä yhteistyötä. Innovaatioprosessi ei ole puhtaan lineaarinen, vaan perustutkimus ja teollinen tutkimus ovat yhtäaikaisesti aktiivisia prosesseja, joiden välillä yhteistyön pitää tapahtua.
”Suomen kannalta on keskeistä että meillä on keihäänkärkiosaamista valituilla alueilla. Näin muut tahot kiinnostuvat meistä maana, sekä meidän tutkimusryhmistä että alan yrityksistä. Keihäänkärkien synnyttäminen vaatii pitkäjänteisyyttä akateemisen tutkimuksen puolella, joka vastaavasti varmistetaan riittävällä rahoituksella. Näen myös tärkeänä, että yritykset ovat sopivasti mukana esimerkiksi ohjaamassa tämän tyyppistä tutkimusta”, von Weymarn toteaa.
”Yliopistojen näkökulmasta pitää ymmärtää, että yhteistyö ei ole palvelu, vaan aitoa vuorovaikutusta tutkijoiden ja eri tiedon hyödyntäjien välillä. Tutkijat tarvitsevat enemmän näkemystä siitä, mitä kaikkea arvoa tutkimustuloksiin voi sisältyä. Teollisuudelta puolestaan tarvitaan pitkän aikavälin sitoutumista, koska perustutkimuksesta ponnistavassa innovoinnissa menee aikaa, eikä kyse ole välttämättä aina edes rahasta, vaan sitoutumisesta yhteiseen kehittämiseen ja tavoitteeseen.”, Kilpeläinen sanoo.
