Miten onnistunut tutkimus–yritys-yhteistyö syntyy ja mihin sitä tarvitaan?

Suomessa on tilausta tutkimuslähtöiselle yritysyhteistyölle, kertoo Vaikuttavuussäätiön keväällä 2021 julkaistu selvitys. Kysyimme säätiön rahoittamien yhteistyöhankkeiden edustajilta, mitkä ovat tutkimus–yritys-yhteistyön edellytykset ja haasteet, ja minkälainen rahoitus palvelee yhteistyötä parhaiten. 

Suurin osa yhteiskuntaa kehittävistä innovaatioista pohjautuu uuteen tietoon tai vanhan tiedon soveltamiseen. Tieto tuottaa uutta liiketoimintaa ja parhaimmillaan liiketoiminta tuottaa euroja tiedon tuottamiseen. Tällaista vuorovaikutusta kuvataan Vaikuttavuussäätiössä niin sanotulla vaikuttavuuspyörän käsitteellä: pyörä pyörii, kun yritystoiminta ruokkii tutkimustoimintaa ja toisinpäin. Suomalaisessa yritys-tutkimus-yhteistyössä on kuitenkin vielä merkittäviä puutteita, osoittaa Vaikuttavussäätiön vuonna 2021 teettämä selvitys Tutkimus–yritys-yhteistyön vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja rahoituksesta.

“Suomalaisen tutkimuksen ja yritysten välisen yhteistyön painopiste on viimeisen kymmenen vuoden aikana siirtynyt vahvasti niin sanottuun markkinalähtöiseen yhteistyöhön, kun taas tutkimuslähtöinen yhteistyö on jäänyt vähemmälle”, toteaa Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja Lauri Oksanen. 

Säätiön omien selvitysten perusteella vuonna 2019 markkinalähtöistä eli yritysten käynnistämää tutkimusyhteistyötä rahoitettiin noin 130 miljoonalla eurolla, ja rahoituksen jakajana oli Business Finland. Yliopistojen ja tutkimuslaitosten alulle panemaa tutkimuslähtöistä yhteistyötä taas rahoitettiin ulkopuolisen rahoituksen kautta vain kahdella miljoonalla eurolla, ja tällaista rahoitusta tarjosi ainoastaan Vaikuttavuussäätiö. “Olemme tunnistaneet selkeän aukon tutkimuksen ja yritysten välisessä yhteistyössä ja se pitää kuroa umpeen”, Oksanen toteaa. Samalla alueella tienraivaajana on ollut lisäksi säätiöiden yhteinen Post Docs in Companies eli PoDoCo-rahoitus, joka tarjoaa tohtoreille mahdollisuuden työskennellä yritysten kannalta kiinnostavien tutkimusongelmien parissa.

Vaikuttavuusäätiön Tandem Industry Academia -rahoitusta saa tällä hetkellä 22 hanketta, joissa yliopistojen tai tutkimuslaitosten tutkimusryhmät ja yritykset muodostavat tiimejä molempia osapuolia palvelevan tutkimuskysymyksen ympärille. Rahoitus kohdistuu perus- tai soveltavaan tutkimukseen ennen kaupallistamisvaihetta. Sen pyrkimyksenä on tukea hankkeita, joiden vaikuttavuus on yhtä yritystä tai tutkimusryhmää suurempi, ja siten kehittää koko tutkimusalaa. Tutkimuksen tulokset saatetaan julki myös muiden yritysten käyttöön ja immateriaalioikeudet jäävät tutkimusorganisaatiolle. Pyrkimyksenä ei siis ole kaupallistaa yhtä tutkimusideaa vaan tehdä tutkimusta, jonka tulokset skaalautuvat koko alan käyttöön ja edistävät sekä tiedettä että liiketoimintaa. 

Tutkimuslähtöinen yhteistyö on uniikki mahdollisuus myös yrityksille

Suomalainen puettavan teknologian yritys Polar Electro on rakennettu vahvan tutkimusosaamisen varaan. Professori Seppo Säynäjäkangas tutki 1970-luvulla langattomia tiedonsiirtomenetelmiä ja biomittausta ja päätyi lopulta kaupallistamaan löydöksensä. Ensimmäiset tuotteet lanseerattiin 1980-luvun alussa ja nykyisin yrityksellä on tutkimusosasto, jossa työskentelee noin 30 tutkijaa. “Tyypillisestihän yritysten R&D-osastot ovat ensisijaisesti keskittyneitä tuotekehitykseen ja varsinaisen tutkimuksen osuus on hyvin pieni. Meilläkin tutkimustoiminta on alisteinen kehitykselle, mutta se on silti iso verrattuna moniin yrityksiin”, kertoo Polarin tutkimusosaston johtaja Jyrki Schroderus. 

Oma kunnianhimoinenkaan tutkimustoiminta ei kuitenkaan Schroderuksen mielestä poista tarvetta yliopistojen kanssa tehtävälle tutkimusyhteistyölle. Siinä missä yrityksen oma toiminta on aina hyvin liiketoimintalähtöistä ja tähtää tuotteistukseen, yliopistojen kanssa tehtävät hankkeet mahdollistavat pitkäjänteisen pohjatyön ja perustutkimuksen. “Ei meillä ole mahdollisuutta irrottaa tutkimustiimiä viideksi vuodeksi tutkimaan yhtä asiaa, joka saattaa onnistua tai epäonnistua. Yrityksen sisällä tehdyn tutkimuksen on oltava tuloksellisempaa ja riskittömämpää”, Schroderus toteaa. 

Juuri nyt Polarilla on käynnissä kaksi Oulun yliopiston kanssa tehtävää, Vaikuttavuussäätiön rahoittamaa yhteistyöhanketta. Hankkeissa selvitetään esimerkiksi, miten älykello voisi mitata ihmisen hiestä erilaisia terveystietoja, kuten verensokeria. 

“Tässä rahoituksessa hyvää on se, että vaikka tutkimustulokset ovat avoimia kaikille, tutkimuskysymys on rakennettu meidän liiketoimintamme pohjalta. Siksi tulokset aidosti hyödyttävät meitä eivätkä jää liian yleiselle tasolle”, Schroderus sanoo.

Tutkimus hyötyy siitä, että joku hyödyntää sitä aitoon tarpeeseen

Tutkijalle yritysyhteistyö tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden palautteen keräämiseen ja uusien tutkimuskysymysten löytämiseen. Tutkijatohtori Tommi Jauhiainen Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden osastolta työskentelee post doc -tutkijana yhteistyöhankkeessa, jossa kehitetään kielentunnistusmenetelmiä kieliteknologiaan keskittyneen Lingsoftin tarpeisiin. Hän on aloittanut tutkijanuransa alunperinkin yritysyhteistyöllä ja pitää yliopistolähtöistä tutkimusyhteistyötä mieluisana tapana tehdä tutkimusta. Ratkaisevaa hänelle on, että yhteistyössä syntyvät tulokset ja immateriaalioikeudet jäävät yliopistolle ja ovat vapaasti käytettävissä myös muihin projekteihin. “En tekisi yhteistyötä, jos näin ei olisi.” 

Jauhiainen on kehittänyt kielentunnistusmenetelmiä jo yli kymmenen vuotta. Yritysyhteistyö tuo tutkimukseen konkretiaa, jota akateemisessa maailmassa on muuten vaikea saada. “Yritykselle ei riitä, että teknologia toimii teoriassa. Sen pitää toimia myös käytännössä. Saan jokaisesta kehittämästäni versiosta palautetta, ja voin muokata teknologiaa sen pohjalta. Tällaista työtä ei tulisi tehtyä ilman yritystä, jolla on tarve saada teknologia käyttöön.” 

Jauhiainen kokee, että yhteistyössä on kyse tutkimuksen vaikuttavuudesta. Kun yrityksen kanssa luodaan jotain sellaista, mikä toimii, ja tulokset saatetaan avoimesti myös muiden käyttöön, voidaan vaikuttaa merkittävällä tavalla koko tutkimusalaan. “Sovellusten tekeminen nopeutuu, kun pohjatyö on hyvin tehty”, Jauhiainen toteaa. Jos kielentunnistuksen kaltaiset teknologiat jäisivät pelkästään yritysten kehitettäviksi, tutkimus ei menisi eteenpäin, sillä yritykset harvoin antavat kehitystyötään muiden käyttöön. Siksikin on Jauhiaisen mielestä tärkeää, että yhteistyö on rakennettu tutkimuksen ehdoilla. 

Yritysten ja yliopistojen välinen yhteistyö on Suomessa yhä vähäistä 

Vaikuttavuussäätiön tilaama selvitys tutkimus–yritys-yhteistyöstä osoittaa, että yritysten ja tutkimuksen välinen yhteistyö on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Suomalaiset yliopistot saavat yhä vähemmän rahoitusta yrityksiltä ja vähemmän kuin EU- ja OECD-maissa keskimäärin. Yhteistyö ei siis voi nojata pelkästään elinkeinoelämän puolelta tuleviin aloitteisiin. “Yksinomaan raha ei tule ratkaisemaan tilannetta vaan tarvitsemme myös konkreettisia rahoitusmekanismeja, jotka rohkaisevat pitkäaikaiseen yhteistyöhön”, sanoo Lauri Oksanen. Vaikuttavuussäätiö kehittää paraikaa nykyisen Tandem Industry Academia -rahoituksensa rinnalle myös uutta rahoitusmallia. “Kuuntelemme kehitystyössä signaaleja kentältä ja pyrimme luomaan rahoitusmuodon, joka vie tieteen vaikuttavuutta taas askeleen eteenpäin.”

Säätiö on huomannut, että etenkin pk-yritysten ja yliopistojen välistä yhteistyötä tulisi rohkaista. Se onkin käynnistänyt selvitystyön tutkimustiedon hyödyntämisestä pk-yrityskentässä. Tämän selvityksen tuloksista kuullaan lisää vuoden 2022 aikana. 

Polarin Jyrki Schroderus uskoo, että yhteistyö on helpompaa niille yrityksille, joilla on valmiiksi verkostoja akatemian puolella. “Jos ei ole ymmärrystä vastapuolesta, on vaikeaa edes keksiä, millaista yhteistyötä olisi mahdollista tehdä. Henkilökohtaiset kontaktit madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä”, hän toteaa. Heidän yhteistyönsä Oulun yliopiston kanssa oli helppo käynnistää, koska piirit Oulussa ovat pienet ja tutkijat olivat entuudestaan tuttuja. Schroderus uskoo, että yhteistyötä on helpottanut myös se, että hän itse on väitellyt tohtoriksi ja tuntee akateemisen ajattelutavan. 

Sama “akateeminen lukutaito” korostuu myös Tommi Jauhiaisen kokemuksissa onnistuneesta yritysyhteistyöstä. Hänen yhteistyöyrityksensä Lingsoftin perustajat ovat akateemisesti meritoituneita, kuten myös Jauhiaisen kontaktihenkilöt yrityksessä. Vastavuoroisesti Jauhiainen painottaa myös tutkijan kiinnostusta yrityksen tarpeisiin. “Liiketoimintaan ei tarvitse puuttua, mutta yhteistyön onnistumista auttaa, jos yrittää ymmärtää mahdollisimman tarkasti, mihin yritys tutkimustuloksia käyttää.”