Joskus vaikuttavin tutkimus on sellaista, jonka tuloksia ei voi arvata etukäteen

Joskus vaikuttavin tutkimus on sellaista, jonka tuloksia ei voi arvata etukäteen

Millä tavalla tutkimuksen vaikuttavuus määritellään tutkijoiden ja yritysten arjessa? Kysyimme kolmen Vaikuttavuussäätiön rahoittaman hankkeen edustajalta, mitä vaikuttavuus heidän työssään tarkoittaa. 

Jos lääkäri tietäisi varmuudella, mikä on oikea lääke tietyn potilaan syövän hoitoon, sekä potilas että terveydenhuolto hyötyisivät. Tällaista varmuutta etsitään Helsingin yliopiston ja Finnadvancen yhteistyöhankkeessa. Hankkeessa mallinnetaan potilaan omaa immuunijärjestelmää ja syöpäkudosta minikoossa, ja yritetään ennustaa, hyötyisikö potilas syövän immuunihoidoista. Näillä tarkoitetaan hoitoja, joissa kehon oma immuunipuolustus herätetään taistelemaan syöpää vastaan. Jos tutkimustiimi onnistuu työssään, tulokset voivat mullistaa koko syöpähoidon. Hankkeen potentiaalisesta vaikuttavuudesta ei siis ole epäilystäkään.

“Emme kuitenkaan tiedä, onnistuuko lääkehoidon tehokkuuden ennustaminen odotetusti”, sanoo hankkeen vastuullinen tutkija Heidi Haikala. Tutkimus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lääketeknologiayritys Finnadvancen sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) kanssa. Kliinisiä tutkimuksia muistuttavilla kokeilla pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle syöpähoidon todellisuutta.  

Tutkimustulosten täydellinen ennakointi on niin Haikalan hankkeessa kuin muissakin tutkimus–yritysyhteistyö-hankkeissa vaikeaa tai lähes mahdotonta. Tutkimuksen vaikuttavuutta ei kuitenkaan voi mitata vain odotettujen tulosten toteutumisen kautta. 

“Vaikka emme saavuttaisi hakemaamme tutkimustulosta, hankkeessamme syntyvä tieto voi kuitenkin olla hyödynnettävissä jollain muulla, yllättävälläkin tavalla”, sanoo Haikala. Hän ajattelee, että kaiken tutkimuksen täytyy palvella yhteiskuntaa jollain tavalla, mutta yhteiskunta voi yhtä lailla hyötyä perustutkimuksesta kuin soveltavasta tutkimuksesta.

Samoilla linjoilla on postdoc-tutkija Maria Morits, joka työskentelee postdoc-tutkijana biopohjaisten pakkausmateriaalien päällystysominaisuuksia tutkivassa, Kemiran ja Aalto-yliopiston yhteistyöhankkeessa. “Joskus tutkimustulokset ovat kiinnostavia tutkijalle mutta eivät palvele yrityksen tavoitteita.” Morits tiimeineen arvioi hankkeen vaikuttavuutta siinä syntyvän tiedon ja työkalujen näkökulmasta. “Pyrimme löytämään menetelmiä, joilla voimme tutkia biopohjaisten materiaalien päällystysominaisuuksia. Jos löydämme menetelmät, jotka auttavat ennustamaan näitä ominaisuuksia nopeasti, helposti ja tarkasti, hanke on jo silloin onnistunut.” 

Moritsin mukaan tutkimushankkeen vaikuttavuutta ei pitäisi arvioida akselilla vaikuttava–ei vaikuttava vaan vaikuttavuus on eri osien summa. Jokin osa kokonaisuudesta voi onnistua ja tuottaa tuloksia, vaikka toinen osa epäonnistuisikin. 

Onnistumisten saavuttamisessa auttaa esimerkiksi se, että tutkijoista ja yrityksen edustajista koostuva tiimi kokoontuu kuukausittain tai useamminkin katsomaan senhetkisiä tuloksia. “Jos jokin ei tunnu onnistuvan, selvitämme heti mistä on kyse ja pyrimme ratkomaan ongelmia sitä mukaa, kun niitä ilmenee”, Morits kertoo. 

Juha Oksasen yritys Oksasen puutarha on kumppaniyrityksenä Turun yliopiston hankkeeseen “Integration of greenhouse farming and microalgae bioproduction for a sustainable circular agriculture approach (AgriAlga)”.

Joskus tutkimus-yritysyhteistyön todellinen vaikuttavuus voi selvitä vasta vuosia myöhemmin, uskoo Juha Oksanen, jonka yritys Oksasen puutarha tekee yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Heidän hankkeessaan pyritään luomaan kasvihuoneviljelylle suljettu kierto, jossa tuotannossa syntyvät jätteet saadaan kiertämään viljelyn raaka-aineiksi. Hanke voi parhaimmillaan tuottaa useita, sekä tutkimusta että yrityksen liiketoimintaa palvelevia tuloksia. 

Juuri nyt hankkeen tutkijat selvittävät, minkälaisia mikroleviä voi kasvattaa kasvihuoneiden jätevedessä. Muun muassa salaattia kasvattavan Oksasen puutarhan jätevesi syntyy kasvien kasvatusalustojen ja kasvijätteiden käsittelystä. Jätevesi on erittäin ravinteikasta, mutta myös erittäin likaista ja siinä voi olla kasvitauteja. Mikrolevät voivat käyttää kasvihuoneiden jätevesien ravinteita kasvuunsa ja levien kasvatuslaitteiston vedenkäsittely auttaa kasvitautien puhdistamisessa vedestä. 

“Hanke antaa meille mahdollisuuden tutkia jätevetemme laatua tavalla, johon meillä ei olisi mahdollisuutta ilman tutkimusyhteistyötä”, Oksanen sanoo. Tutkimuksesta syntyvät tulokset tuottavat parhaimmillaan suoria kustannussäästöjä yritykselle. 

“Jätevesi on kallista vettä, koska siitä pitää maksaa kunnan jätevesimaksu. Siksi liiketoiminnan kannalta on tärkeää päästä tilanteeseen, jossa jätevettä ei synny lainkaan. Samalla voidaan leikata veden kulutusta.” Tuloksia levänkasvatuksen puhdistavasta vaikutuksesta odotetaan keväällä 2024. 
Hankkeen vaikuttavuus voi ilmetä myös niin, että siinä tuotettu tieto johtaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mikrolevien kasvatus on nopeaa ja hankkeessa saadaan jatkuvasti tuloksia siitä, millaiset levät viihtyvät kasvihuoneiden jätevesissä. “Levänkasvatuksesta voi tulla uusi liiketoiminta kasvihuonetuotannon kylkeen”, Oksanen pohtii.