Sampo Ahonen on on tehnyt uransa projektiliiketoiminnan ja innovaatioiden kaupallistamisen parissa. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän haluaa olla mukana tunnistamassa suomalaisia tutkimusideoita, joissa on kaupallista potentiaalia.
Kuka olet ja mikä toimi sytykkeenä siihen, että lähdit mukaan Vaikuttavuussäätiön hallitukseen?
“Olen koulutukseltani sähkövoimatekniikan diplomi-insinööri ja työskennellyt urallani erilaisissa kansainvälisissä yrityksissä niin asiantuntijana, johtotehtävissä kuin yritysten perustajanakin. Tällä hetkellä olen osakkaana Helmet Capital -pääomasijoitusyhtiössä, minkä kautta olen myös usean pk-yrityksen hallituksessa.
Kolme teemaa, jotka ovat kulkeneet mukana koko urani läpi, ovat projektiliiketoiminta, kansainvälinen liiketoiminta ja innovaatioiden kaupallistaminen. Kutsunkin itseäni innovaatioaktivistiksi!
Vaikuttavuussäätiön hallitukseen päädyin alun perin Teknologiateollisuuden houkuttelemana. Minun oli erittäin helppo innostua Vaikuttavuussäätiön tavoitteista. Näin heti, että säätiö tekee juurikin sellaisia asioita, joita mielestäni pitäisi tehdä, jotta Suomessa saataisiin kaupallista menestystä aikaiseksi.”
Vaikuttavuussäätiö pyrkii löytämään yritysten rahoituksen pullonkauloja, kuten niin kutsuttu kuolemanlaakso tai vihreiden innovaatioiden kasvukuoppa. Miten näistä kuopista päästään eteenpäin?
“Rahoitusympäristö Suomessa on haastava, ja rahoituskuoppia syntyy sinne sun tänne. Erityisen huolissani olen siitä, että olemme maana ajautuneet tilanteeseen, jossa olemme idearikkaita, mutta ajattelemme, että ideoiden kaupallistaminen tapahtuu itsestään.
Idea ei ole vielä innovaatio – innovaatiolla tarkoitan kaupallistettua, menestyvää tuotetta tai palvelua, jolla on asiakkaita. Idean matka kaupallistetuksi innovaatioksi kulkee niin kutsutun innovaatioputken kautta, ja näihin innovaatioputkiin pitäisi saada lisää luistoa.
Meidän pitäisi siis pystyä luomaan jokaiselle idealle selkeä innovaatiopolku, jonka kautta idea saadaan kaupallistettua. Silloin tunnistamme ajoissa, missä rahoituksen pullonkaulat tulevat vastaan, ja voimme ratkoa näitä ongelmia jo aikaisessa vaiheessa. Tällöin esimerkiksi Vaikuttavuussäätiön tuki voi auttaa viemään ideaa eteenpäin kohti kaupallistamista.”
Olet erikoistunut urallasi teknologioiden kansainvälistämiseen. Miten tutkimuksen ja elinkeinoelämän yhteistyöstä saadaan kansainvälisesti vielä vaikuttavampaa?
“Rohkeus, rohkeus ja rohkeus. Jotta voimme olla maailman parhaita tai toiseksi parhaita jollain teknologian osa-alueella, tarvitsemme rohkeutta olla avoimia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että hankkeisiin kutsutaan kumppaneita jo niiden alkuvaiheessa.
Monet innovaatiot eivät synny pelkästään Suomessa. Meillä voi olla erityisosaamista ja huippututkimusta, joka sopii innovaatioputken johonkin vaiheeseen, mutta meillä ei välttämättä ole huippuosaamista koko putken matkalta. Tällöin meidän pitää miettiä, mistä maailman paras osaaminen löytyy ja ottaa se mukaan riittävän aikaisin.
Rohkeuden puutteeseen auttaa toki myös oikea-aikainen rahoitus.”
Säätiön uusi strateginen erityispainopiste on ihmistieteellisen tutkimuksen vieminen yrityksiin. Miksi ja mihin yritykset tarvitsevat ihmistieteilijöitä juuri nyt?
“Ihmiset ratkaisevat lopulta vaativimmatkin ongelmat. Esimerkiksi tekoälyllä on oma paikkansa, mutta ilman ihmisten välistä vuorovaikutusta innovaatioputketkaan eivät toimi.
Meidän on siis pohdittava, miten ymmärrämme ihmisten välistä vuorovaikutusta ja miten saamme tiimeistä ja ihmisistä parhaan irti. Siihen varmasti tarvitaan vuorovaikutuksessa ihmistieteitä yhtä lailla kuin teknisiä tieteitä. Siitä minulla ei ole pienintäkään epäilystä.”
Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa. Mitä odotat eniten?
“Haluan olla edistämässä sitä, että pystymme mahdollisimman aikaisessa vaiheessa tunnistamaan kaupallistettavat ideat ja aihiot, jolloin syntyy innovaatioita. Innovaatioputken vahvistaminen on se missio, jonka vuoksi haluan tässä olla mukana, ja Vaikuttavuussäätiö on siihen hyvin innostava paikka.
Odotan oppivani säätiön hallituksessa uutta. Uskon, että on paljon hankkeita joista en ole kuullut ja toivon keskusteluja, jotka lisäävät toisaalta tuskaa ja toisaalta ymmärrystä.”
Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.
