Hankkeen nimi: Mitigating grassland N2O emissions – towards carbon neutral milk production (MiNiMi)
Myönnetty rahoitus: 232 690 €
Hakija: Helsingin yliopisto (Mari Pihlatie)
Yrityskumppani: Valio
Päätutkija: professori Mari Pihlatie
Maidontuotannon hiilijalanjäljen ymmärtäminen ja leikkaaminen edellyttää tarkkaa ymmärrystä tuotannon todellisista kasvihuonekaasupäästöistä. Siksi Helsingin yliopisto ja Valio ovat kiinnittäneet huomionsa dityppioksidiin. Sen rooli on maidontuotannon päästöissä merkittävä, mutta tutkimus on jäänyt hiilidioksidipäästöjen varjoon.
Ruoantuotannon hiilijalanjälki on tärkeä puheenaihe kansallisesti ja kansainvälisesti. YK:n arvion mukaan yli 30 prosenttia ihmisen aiheuttamista kasvihuonepäästöistä tulee ruoantuotannosta ja maanviljelystä. Maidontuotannolla on oma roolinsa kokonaisuudessa. Valio on jo vuosia osallistunut tutkimukseen, jossa selvitetään, millaisia päästöjä maidontuotannosta vapautuu ja mitä niille voisi tehdä. Huomio on kuitenkin pitkään ollut nimenomaan hiilidioksidipäästöissä.
Vähemmälle huomiolle ovat jääneet dityppioksidipäästöt, joiden osuus maidon hiilijalanjäljestä on kuitenkin jopa 30 prosenttia. Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhanke pureutuu nimenomaan dityppioksidiin, joka tunnetaan lyhenteellä N2O. Se on vahva kasvihuonekaasu, jota syntyy etenkin lannoitetussa maaperässä, kuten nurmilla, joita tarvitaan lehmäkarjan ruoaksi.
“Dityppioksidipäästöt ovat ennustamattomia ja episodimaisia. Siksi niiden mallintaminen on hyvin vaikeaa. Mittaaminen edellyttää kalliita laitteita ja sen vuoksi mittauksia on tehty huomattavasti hiilidioksidipäästöjä vähemmän”, kertoo maaperä- ja ympäristötieteen professori Mari Pihlatie, joka työskentelee vastaavana tutkijana Helsingin yliopiston ja Valion yhteistyöhankkeessa. Pihlatie on tutkinut typpioksidipäästöjä koko uransa.
Hankkeessa tuotetaan täysin uutta tietoa dityppioksidipäästöistä säännöllisten mittausten avulla. Mittauksia tehdään Helsingin yliopiston tutkimustilan, Viikin kampuksen yhteydessä olevalla SMEAR-Agri mittausasemalla ja Valion nurmitiloilla ympäri Suomen.
“Pohjoisten ympäristöjen päästöjä on tutkittu vähän, vaikka ilmasto on meillä hyvin ainutlaatuinen. Tämän hankkeen avulla pystymme osoittamaan, miten lyhyt kasvukausi ja maan pinnan jäätyminen ja sulaminen vaikuttavat päästöihin. Tällaista tietoa ei ole olemassa missään tällä hetkellä.”
Nykyisin arviot nurmiviljelyn dityppidioksidipäästöistä perustuvat IPCC:n päästökertoimeen, joka on luotu olemassaolevan tutkimustieton pohjalta. Koska pohjoiset alueet ovat aliedustettuina aiemmassa tutkimuksessa, on vaikea sanoa, vastaako kerroin pohjoismaisten tilojen todellisuutta. Pihlatie pyrkii kollegoineen todentamaan datan.
Valion ja Helsingin yliopiston lisäksi hankkeeseen osallistuu maitotiloja ympäri Suomea, Ilmatieteen laitos, LUKE, Valio, Yara Suomi, Vaisala, Datasense ja Soil Scout. Eri organisaatioiden ammattitaidon hyödyntäminen tuottaa uusia ajatuksia siitä, miten dityppioksidipäästöjä voisi vähentää. Ratkaisut voivat pitää sisällään esimerkiksi uudenlaisia lannoitteita tai lannoitteiden ajoittamista päästöjen minimoinnin kannalta suotuisiin aikoihin.
Tiimi on suunnitellut hankkeen niin, että siinä tuotettu tieto on myös kansainvälisesti merkittävää. Mittaukset tehdään laadukkailla mittalaitteilla ja dityppioksidipäästöjen lisäksi mitataan myös metaani- ja hiilidioksidipäästöt, sekä niihin vaikuttavia ympäristötekijöitä, kuten maaperän typpipitoisuuksia, maan kosteutta ja lämpötilaa. “Näin tuotamme arvokasta aineistoa dityppioksidipäästöjen mallinnukseen ja sitä kautta mahdollistamme nurmien ilmastovaikutusten arvioinnin.”
Akateemisena tavoitteena on päästä kertomaan tuloksista parhaisiin julkaisusarjoihin. Pihlatie kuitenkin tietää, että kaksi vuotta on vasta pintaraapaisu aiheeseen, jonka tutkimista pitää jatkaa huomattavasti pidempään. Siksi suunnitelmana on hakea lisärahoitusta jo talvella 2023, kun mittausten ensimmäiset tulokset ovat valmiita.
