Gyöngyi Kovács on Hankenin tutkimuksesta vastaava vararehtori, joka on tehnyt uraauurtavaa tutkimusta erityisesti humanitaarisen logistiikan alalla. Vaikuttavuussäätiön hallituksessa hän haluaa edistää kansainvälisten huippututkijoiden integroitumista Suomeen sekä vahvistaa tutkimuksen ja liike-elämän vuorovaikutusta.
- Esittelisitkö itsesi ja urasi lyhyesti. Mikä Vaikuttavuussäätiössä ja sen toiminnassa toimi sytykkeenä, että halusit lähteä mukaan hallitukseen?
“Olen Gyöngyi Kovács, Hankenin tutkimuksesta vastaava vararehtori ja humanitaarisen logistiikan professori. Tulin Vaikuttavuussäätiön hallitukseen Suomen yliopistojen rehtorineuvosto Unifin kautta.
Jo ennen hallitukseen tuloa olin vaikuttunut siitä, millaisia projekteja Vaikuttavuussäätiöllä on. Esimerkiksi säätiön TIA Seed -rahoitus ulkomaalaisille tutkijoille on todella tärkeä ja mielenkiintoinen hanke.”
- Kertoisitko lyhyesti, mitä humanitaarinen logistiikka on ja mihin sitä tarvitaan?
“Minulla on tapana sanoa, että logistiikka on logistiikkaa ihan millä alalla tahansa. Humanitaarisessa logistiikassa tärkeää on se, miten kriisi-, konflikti- ja katastrofialueilla toimitaan ja miten näillä alueilla toimitetaan apua perille. Olenkin tehnyt tutkimusta esimerkiksi Punaisen Ristin logistiikkapuolen kanssa.
Olen tehnyt humanitaarisen logistiikan parissa pitkään töitä. Kun aloitin, alalla ei vielä ollut julkaistu juurikaan tutkimusta. Kirjoitimme kollegani kanssa erääseen konferenssiin artikkelin aiheesta, ja se valittiin koko konferenssin parhaaksi! Tärkeämpi juttu oli kuitenkin, että konferenssissa moni tutkija ilmoitti minulle, että haluaisi kehittää yhteistyötä humanitaarisen logistiikan teeman ympärille.
Nyt humanitaarisesta logistiikasta on kasvanut valtava ala. Hankenin ja Maanpuolustuskorkeakoulun yhteinen HUMLOG-instituutti on maailman suurin humanitaarisen logistiikan instituutti.”
- Yksi säätiön uuden strategian erityispainopisteistä on edistää kansainvälisten huippuosaajien saamista ja integroitumista Suomeen. Olet itsekin Suomeen Itävallasta tullut huippuosaaja. Miten tähän tavoitteeseen sinun mielestäsi päästään?
“Huippuosaajien integroituminen Suomeen on tärkeää jo senkin vuoksi, että Suomessa on koko ajan vähemmän työikäisiä ihmisiä.
Tärkeää on toki, että Suomeen tulevat huippututkijat eivät olisi vain tutkijan uralla vaan tekemisissä myös liike-elämän kanssa. Välillä tuntuukin, että huippututkijat ja liike-elämä eivät vielä oikein kohtaa. Toki esimerkiksi Vaikuttavuussäätiö voisi järjestää rahoitushankkeita ja tapahtumia, jotka mahdollistavat tällaisia kohtaamisia.
Yritysten tulisi myös paremmin tunnistaa tilanteet, joissa huippuosaamisen merkitys on keskeisempää kuin esimerkiksi tarve suomen kielen taidolle. Hyvin harvassa tilanteessa on kyettävä neuvottelemaan suomeksi, mutta ammatillista osaamista sen sijaan on vaikea korvata.”
- Säätiö pyrkii myös tuomaan ihmistieteellistä osaamista yrityksiin. Miten tätä voisi mielestäsi edistää?
“Suomessa on paljon ihmistieteellistä tutkimusta ja osaamista, mutta tämä osaaminen ei aina kohtaa liike-elämän kanssa. Kääntäisin siis katseen tapoihin, joilla voimme edistää näitä kohtaamisia. Se on yksi Vaikuttavuussäätiön tavoitteista.
Myös rahoituskentässä on toki kehitettävää, jotta se huomioisi teknillisten alojen lisäksi paremmin myös ihmistieteet.”
- Kertoisitko vielä lopuksi, mitä konkreettista haluat saada aikaan kaudellasi Vaikuttavuussäätiön hallituksessa ja mitä odotat eniten?
“Ensinnäkin Vaikuttavuussäätiön hallituksen kokoonpano on todella harkittu ja toimiva. Hallituksesta löytyy ihmisiä eri taustoilla, ja niin liike-elämä kuin tutkimuskin ovat edustettuina. Meillä on ollut jo nyt todella mielenkiintoisia keskusteluja.
Toivon, että voin omalla esimerkilläni tuoda ulkomaalaisten tutkijoiden ääntä kuuluviin Suomessa. Paljon huippuosaamista menee hukkaan, jos tutkijat eivät pääse tekemään työtään ja verkostoitumaan, kun tarpeellinen tieto ja erilaiset tapahtumat ovat vain suomen kielellä.
Eri puolilta maailmaa on nähtävissä myös esimerkkejä, joissa rajoitetaan sitä, millaista tutkimusta tutkijat saavat tehdä. Suomi voisi olla turvasatama kaikille maailman tutkijoille.”
Katso täältä jutut myös muista uusista hallituksen jäsenistä sekä lue, miten väistyvät jäsenet näkevät säätiössä tehdyn työn vaikuttavuuden ja tulevaisuuden.
