Hyvinvoiva yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivaa taloutta. Talouden hyvinvointi on mahdollista – erityisesti vähenevän työvoiman oloissa – vain tuottavuutta parantamalla. Tuottavuusloikassa avainasemassa ovat koulutus ja tutkimus. Koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla luodaan pohja innovaatioille, jotka maksavat itsensä takaisin monin verroin yhteiskunnalle. Vaurastuva yhteiskunta voi puolestaan tehdä lisäpanostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Tästä syntyy positiivinen hyvinvoinnin ja kasvun kierre.
Suomessa on asetettu tavoitteeksi nostaa tutkimus- ja kehityspanokset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Parlamentaarinen TKI-työryhmä selvitti keinoja ja lainsäädäntöä julkisen osuuden nostamiseksi kohti lisätavoitetta. Lisärahoitus on tärkeää, mutta yhtä tärkeää on huolehtia siitä, että tuo rahoitus käytetään tehokkaasti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta.
Julkisessa keskustelussa huomio kiinnittyy usein siihen, kuinka paljon tukea annetaan perustutkimukselle suhteessa soveltavaan tutkimukseen. Paljon olennaisempaa olisi kuitenkin keskustella siitä, miten uutta tietoa luodaan ja miten sen pohjalta synnytetään innovaatioita. Tämän prosessin toimivuus ratkaisee sen, miten tehokkaasti TKI-rahoitus tuottaa konkreettista hyvinvointia yhteiskunnalle.
Tämä ei tarkoita sitä, että kaikki tutkimus pitäisi arvottaa taloudellisen hyödyn kautta. Pikemminkin kyse on tutkijoiden kyvystä saada tietoa ja ymmärrystä maailman haasteista ja siitä, mitä niille voidaan tehdä. Sopivissa kohdin tutkimuksen tulokset voidaan viedä yhteiskunnan hyväksi. Tässä innovaatio astuu kuvaan. Innovaatiossa tieto, ideat ja keksinnöt kehitetään ja skaalataan uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi yhteiskunnan käyttöön. Yritykset ovat erityisen tehokkaita innovoinnissa, mutta myös julkishallinto tai vaikkapa sairaalat voivat viedä tutkimustuloksia hyötykäyttöön. Tyypillisesti kyse on tiedon siirrosta eri organisaatioiden, mutta myös eri toimintakulttuurien välillä. Siksi kyseessä on erityisen herkkä vaihe, johon tulee kiinnittää huomiota ja jota tulee tukea.
Tiedon siirtoon löytyy monia polkuja. Esimerkiksi yritysten rahoittamat tilaustutkimukset, patentointi ja lisensointi ja muu tulosten ostaminen, tutkimuslähtöiset start-upit ja tieteelliset julkaisut. Samoin perus- ja jatkokoulutus on tärkeä keino viedä tuloksia käytäntöön. Näillä kaikilla keinoilla on paikkansa, mutta niihin liittyy myös oleellinen ongelma: vuorovaikutuksen puute. Tyypillisesti tietoa kyllä kulkee tutkimusorganisaatioista hyödyntäjille, mutta ei toiseen suuntaan. Tutkijat eivät opi tuntemaan hyödyntämisen kontekstia, eivätkä he saa tietoa yritysten tarpeista tai niiden toteuttamasta tutkimuksesta ja sen tuloksista.
Usein tehokkain polku tutkimustiedon siirtymiseksi innovaatioksi on yhteistyö, eli sellaiset yhteiset projektit, johon kumpikin osapuoli tuo omia resurssejaan ja tekee yhdessä työtä yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Olennaista on, että kumpikin osapuoli hyötyy yhteistyöstä ja osallistuu siihen aidosti. Näin varsinaisen tutkimustiedon lisäksi siirtyy myös monenlaista osaamista ja taustatietoa. Samalla ymmärrys ja luottamus toista osapuolta kohtaan kasvavat, mikä on tulevaisuudessa tapahtuvan yhteistyön kannalta keskeistä.
Tutkimus–yritys-yhteistyö on alue, joka on erityisesti kärsinyt 2010-luvun muutoksista Suomen innovaatiojärjestelmässä. Ei vain yleisestä rahoituksen leikkauksesta, vaan etenkin rahoituskohteiden ja -ehtojen muutoksista Tekesin muuttuessa Business Finlandiksi. Myöhemmät selvitykset (esim. TEM 2021 ja Vaikuttavuussäätiö 2021) ovat todenneet tutkijoiden ja yritysten yhteistyön kärsineen sekä Suomen Akatemian ja Business Finlandin välille syntyneen rahoituskuilun, joka on haitannut innovaatioiden kehittymistä.
Vuonna 2019 Suomen valtion perustama Vaikuttavuussäätiö on keskittynyt erityisesti Suomen huippuosaamisen vahvistamiseen tutkimus–yritys-yhteistyön avulla. Säätiö on rahoittanut vuodesta 2020 alkaen kehittämällään uudenlaisella Tandem Industry Academia -rahoitusmallilla tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välisiä yhteisiä tutkimushankkeita. Säätiö tukee akateemista organisaatiota tutkimuksen kuluissa ja yritys tuo pöytään omat resurssinsa ja työnsä. Näin tutkijat pääsevät käsiksi ainutlaatuiseen dataan ja muilta suljettuihin yrityksen prosesseihin. Tuettujen hankkeiden joukossa on myös useita sellaisia projekteja, joissa tehdään yhteistyötä akateemisesta ryhmästä ponnistaneen startupin kanssa. Näin tuetaan menestyksekkääksi osoittautunutta tutkimusta ja autetaan samalla startup-yritystä sen alkutaipaleella.
Vaikuttavuussäätiö näkee, että tällaisen tutkimuksen lähtökohdista ponnistavan yhteistyön tukeminen tarvitsee myös jatkossa lisäpanostuksia. Rahoituksen kysyntä on ollut paljon suurempaa kuin mihin säätiö on oman pääomansa tuotoilla kyennyt vastaamaan. Tällainen yhteistyö mahdollistaa maailmanluokan tutkimuksen tekemisen uudella tavalla sekä tulosten tehokkaan testaamisen ja skaalaamisen elinkeinoelämän kautta yhteiskunnan hyväksi. Tämä on suurten riskien ja radikaalien ideoiden alue kahden eri organisaation ja kulttuurin risteyksessä ja tarvitsee tukea ja rahoitusta myös jatkossa.
Lauri Oksanen, Vaikuttavuussäätiön hallituksen puheenjohtaja