vaikuttavuussaatio

Vaikuttavuus edellyttää avoimuutta, ennakkoluulottomuutta ja halua ymmärtää eri näkökulmia

Tutkimus–yritys-yhteistyöllä voidaan edistää osaamisen kehittymistä, yhteiskunnallisen kilpailukyvyn paranemista ja yhteistyösuhteiden vahvistumista. Näistä jokainen vaikuttaa sekä yritykseen, tutkimukseen että yhteiskuntaan. Esimerkiksi yhteistyön myötä saavutettu tieteellinen läpimurto voi synnyttää uutta liiketoimintaa tai tehokkaampia toimintatapoja. Näiden vaikutuksena voi olla taloudellinen kasvu. Tutkimusyhteistyön vaikutukset ovat kuitenkin moninaisia eivätkä rajoitu hankkeen päätteeksi saavutettuihin tutkimustuloksiin ja niiden myötä syntyviin määrällisesti mitattaviin tuotoksiin. Tutkimus on luonteeltaan ennakoimatonta, eikä tavoiteltuihin tuloksiin pääsemisestä ole takeita. 

Joka tapauksessa yhdessä tekemisellä on parhaimmillaan moninaisia vaikutuksia, jotka voivat tuottaa vaikuttavuutta eli edistää pidemmän aikavälin myönteistä kehitystä  tutkimuksessa, elinkeinoelämässä ja laajemmin yhteiskunnassa erilaisten polkujen kautta.  

Tutkijoille yhteistyö yritysten kanssa avaa oven akateemisesta työstä poikkeavaan tapaan tehdä tutkimusta ja uuden näkökulman tutkimustulosten hyödyntämiseen. Vaikuttavuussäätiön haastattelemien tutkijoiden mukaan yhteistyö on auttanut  ymmärtämään yritysten tarpeita sekä akateemisen tutkimuksen ja osaamisen arvoa ja mahdollisuuksia käytännön ongelmien ratkaisemisessa. Liiketoiminnan asettamat reunaehdot ja rajoitteet ovat kannustaneet tarkastelemaan ilmiöitä eri tasoilla ja erilaisista näkökulmista. Tutkimusongelmien lähestyminen liiketoiminnan näkökulmasta on nostanut esiin uusia tutkimusaiheita ja julkaisumahdollisuuksia. 

Säätiön rahoittamissa hankkeissa mukana olevat yritykset ovat puolestaan korostaneet ymmärryksen ja osaamisen lisääntymistä liiketoiminnan kannalta keskeisistä ilmiöistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista. Nämä yhteistyön vaikutukset voivat heijastua pidemmällä aikavälillä  yrityksen tutkimus- ja kehitystyön painopistealueisiin ja kilpailukykyyn. Yrityksissä akateemista osaamista on myös hyödynnetty laajasti, kun väylä huippututkijoihin on yhteistyön myötä avautunut. Tutkimusyhteistyö onkin vahvistanut olemassa olevia ja synnyttänyt uusia kumppanuuksia, sekä rakentanut pohjaa tulevaisuuden innovatiiviselle yhteistyölle. 

Se, missä määrin edellä mainittuja vaikutuksia syntyy, riippuu yhteistyön luonteesta ja sen lähtökohdista: minkälaista vuorovaikutus osapuolten välillä on ja miten aktiivisesti tutkimuskumppanien osaamista hyödynnetään. Tuloksellinen yhteistyö edellyttää molemmilta osapuolilta halua ymmärtää toisen ajattelua, sekä avoimuutta jakaa omaa osaamista. Tutkijan osallistuminen yrityksen tiimipalavereihin on esimerkiksi kullanarvoinen mahdollisuus saada ymmärrystä toiminnan laajemmasta kontekstista. Yrityksen osoittama aito kiinnostus akateemiseen tutkimustyöhön kannustaa tutkijoita jakamaan omaa tietämystään yrityksen hyödynnettäväksi. Keskinäinen arvostus ja luottamus auttavat luovimaan keskenään erilaisten maailmojen välillä ja mahdollistavat keskustelun myös ongelmallisista kysymyksistä.

Mitä ennakkoluulottomammin ja avoimemmin yhteistyöhön heittäydytään, sitä enemmän molemmat osapuolet oppivat ja synnyttävät yhdessä ideoita, jotka edistävät sekä tutkimuksen että elinkeinoelämän kehitystä.

Joskus vaikuttavin tutkimus on sellaista, jonka tuloksia ei voi arvata etukäteen

Millä tavalla tutkimuksen vaikuttavuus määritellään tutkijoiden ja yritysten arjessa? Kysyimme kolmen Vaikuttavuussäätiön rahoittaman hankkeen edustajalta, mitä vaikuttavuus heidän työssään tarkoittaa. 

Jos lääkäri tietäisi varmuudella, mikä on oikea lääke tietyn potilaan syövän hoitoon, sekä potilas että terveydenhuolto hyötyisivät. Tällaista varmuutta etsitään Helsingin yliopiston ja Finnadvancen yhteistyöhankkeessa. Hankkeessa mallinnetaan potilaan omaa immuunijärjestelmää ja syöpäkudosta minikoossa, ja yritetään ennustaa, hyötyisikö potilas syövän immuunihoidoista. Näillä tarkoitetaan hoitoja, joissa kehon oma immuunipuolustus herätetään taistelemaan syöpää vastaan. Jos tutkimustiimi onnistuu työssään, tulokset voivat mullistaa koko syöpähoidon. Hankkeen potentiaalisesta vaikuttavuudesta ei siis ole epäilystäkään.

“Emme kuitenkaan tiedä, onnistuuko lääkehoidon tehokkuuden ennustaminen odotetusti”, sanoo hankkeen vastuullinen tutkija Heidi Haikala. Tutkimus toteutetaan tiiviissä yhteistyössä lääketeknologiayritys Finnadvancen sekä Helsingin yliopistollisen sairaalan (HUS) kanssa. Kliinisiä tutkimuksia muistuttavilla kokeilla pyritään pääsemään mahdollisimman lähelle syöpähoidon todellisuutta.  

Tutkimustulosten täydellinen ennakointi on niin Haikalan hankkeessa kuin muissakin tutkimus–yritysyhteistyö-hankkeissa vaikeaa tai lähes mahdotonta. Tutkimuksen vaikuttavuutta ei kuitenkaan voi mitata vain odotettujen tulosten toteutumisen kautta. 

“Vaikka emme saavuttaisi hakemaamme tutkimustulosta, hankkeessamme syntyvä tieto voi kuitenkin olla hyödynnettävissä jollain muulla, yllättävälläkin tavalla”, sanoo Haikala. Hän ajattelee, että kaiken tutkimuksen täytyy palvella yhteiskuntaa jollain tavalla, mutta yhteiskunta voi yhtä lailla hyötyä perustutkimuksesta kuin soveltavasta tutkimuksesta.

Samoilla linjoilla on postdoc-tutkija Maria Morits, joka työskentelee postdoc-tutkijana biopohjaisten pakkausmateriaalien päällystysominaisuuksia tutkivassa, Kemiran ja Aalto-yliopiston yhteistyöhankkeessa. “Joskus tutkimustulokset ovat kiinnostavia tutkijalle mutta eivät palvele yrityksen tavoitteita.” Morits tiimeineen arvioi hankkeen vaikuttavuutta siinä syntyvän tiedon ja työkalujen näkökulmasta. “Pyrimme löytämään menetelmiä, joilla voimme tutkia biopohjaisten materiaalien päällystysominaisuuksia. Jos löydämme menetelmät, jotka auttavat ennustamaan näitä ominaisuuksia nopeasti, helposti ja tarkasti, hanke on jo silloin onnistunut.” 

Moritsin mukaan tutkimushankkeen vaikuttavuutta ei pitäisi arvioida akselilla vaikuttava–ei vaikuttava vaan vaikuttavuus on eri osien summa. Jokin osa kokonaisuudesta voi onnistua ja tuottaa tuloksia, vaikka toinen osa epäonnistuisikin. 

Onnistumisten saavuttamisessa auttaa esimerkiksi se, että tutkijoista ja yrityksen edustajista koostuva tiimi kokoontuu kuukausittain tai useamminkin katsomaan senhetkisiä tuloksia. “Jos jokin ei tunnu onnistuvan, selvitämme heti mistä on kyse ja pyrimme ratkomaan ongelmia sitä mukaa, kun niitä ilmenee”, Morits kertoo. 

Juha Oksasen yritys Oksasen puutarha on kumppaniyrityksenä Turun yliopiston hankkeeseen “Integration of greenhouse farming and microalgae bioproduction for a sustainable circular agriculture approach (AgriAlga)”.

Joskus tutkimus-yritysyhteistyön todellinen vaikuttavuus voi selvitä vasta vuosia myöhemmin, uskoo Juha Oksanen, jonka yritys Oksasen puutarha tekee yhteistyötä Turun yliopiston kanssa. Heidän hankkeessaan pyritään luomaan kasvihuoneviljelylle suljettu kierto, jossa tuotannossa syntyvät jätteet saadaan kiertämään viljelyn raaka-aineiksi. Hanke voi parhaimmillaan tuottaa useita, sekä tutkimusta että yrityksen liiketoimintaa palvelevia tuloksia. 

Juuri nyt hankkeen tutkijat selvittävät, minkälaisia mikroleviä voi kasvattaa kasvihuoneiden jätevedessä. Muun muassa salaattia kasvattavan Oksasen puutarhan jätevesi syntyy kasvien kasvatusalustojen ja kasvijätteiden käsittelystä. Jätevesi on erittäin ravinteikasta, mutta myös erittäin likaista ja siinä voi olla kasvitauteja. Mikrolevät voivat käyttää kasvihuoneiden jätevesien ravinteita kasvuunsa ja levien kasvatuslaitteiston vedenkäsittely auttaa kasvitautien puhdistamisessa vedestä. 

“Hanke antaa meille mahdollisuuden tutkia jätevetemme laatua tavalla, johon meillä ei olisi mahdollisuutta ilman tutkimusyhteistyötä”, Oksanen sanoo. Tutkimuksesta syntyvät tulokset tuottavat parhaimmillaan suoria kustannussäästöjä yritykselle. 

“Jätevesi on kallista vettä, koska siitä pitää maksaa kunnan jätevesimaksu. Siksi liiketoiminnan kannalta on tärkeää päästä tilanteeseen, jossa jätevettä ei synny lainkaan. Samalla voidaan leikata veden kulutusta.” Tuloksia levänkasvatuksen puhdistavasta vaikutuksesta odotetaan keväällä 2024. 
Hankkeen vaikuttavuus voi ilmetä myös niin, että siinä tuotettu tieto johtaa uusiin liiketoimintamahdollisuuksiin. Mikrolevien kasvatus on nopeaa ja hankkeessa saadaan jatkuvasti tuloksia siitä, millaiset levät viihtyvät kasvihuoneiden jätevesissä. “Levänkasvatuksesta voi tulla uusi liiketoiminta kasvihuonetuotannon kylkeen”, Oksanen pohtii.

Mitä on vaikuttavuus?

Vaikuttavuussäätiön toimitusjohtajana minulta on usein kysytty, miten me säätiössä määrittelemme vaikuttavuuden ja mittaamme sitä. Kysymys on looginen, mutta valitettavasti vastaus ei ole kovin yksinkertainen. Lyhyesti sanottuna kyse on tavoitellusta ja todennetusta muutoksesta, mutta tästä määritelmästä keskustelu usein vasta alkaa.

Vaikuttavuussäätiön tehtävänä on edistää suomalaisen huippututkimuksen vaikuttavuutta vahvistamalla tutkimuksen yhteistyötä yritysten kanssa. Mission taustalla on ajatus siitä, että tutkimuksesta voi olla merkittävää hyötyä yhteiskunnalle ja että yrityksillä on keskeinen rooli näiden hyötyjen tuottamisessa.

Vaikuttavuussäätiön ensimmäinen rahoitushaku huippututkijoiden ja yritysten yhteisille tutkimuslähtöisille hankkeille käynnistettiin keväällä 2020, ja 2-vuotisista hankkeista osa pääsi aloittamaan jo vuoden 2020 syksyllä. Mutta kuinka osoittaa näiden hankkeiden vaikuttavuutta tai mitata sitä, kun kaikki on vasta alussa?

Säätiössä lähdettiin ensimmäistä rahoitusinstrumenttia suunnitellessa liikkeelle ajatuksesta, että rahoitus pitää kohdentaa sellaiselle alueelle, jossa se voisi potentiaalisesti saada eniten vaikuttavuutta aikaan. Koska yhteistyö auttaa sekä tutkijoita että yritystä, ja sitä kautta parhaimmillaan myös laajemmin akateemista maailmaa, teollisuutta ja yhteiskuntaa, päätettiin keskittyä nimenomaan yhteistyön tukemiseen. Säätiön rahoituksen tulisi siis täyttää kriittinen aukko tutkimusrahoitusjärjestelmässä ja mahdollistaa yhteistyön syntymistä alueille, joissa on merkittävää potentiaalia.

Tältä pohjalta syntyi säätiön kehittämä Tandem Industry Academia -rahoitusinstrumentti, jossa vuorovaikutus ja yhteistyö tutkimuksen ja yritysten välillä on leivottuna sisään rahoituksen rakenteeseen. Vuoden 2022 lopulla näitä yhteistutkimushankkeita oli säätiöllä rahoitettuna jo 36 kpl, yhteensä 7 miljoonalla eurolla.

Kansanedustajien tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoituslakia valmistelleen työryhmän loppuraportissa vaikuttavuus on isossa roolissa – kuten TKI-yhteistyön vahvistaminenkin. Itse asiassa vaikuttavuus on yksi kymmenestä työryhmän hyväksymästä TKI-järjestelmän kehittämisen periaatteesta. Raportissa todetaan oivaltavasti, että julkisen T&K-rahoituksen vaikuttavuutta on voitava ymmärtää myös monimutkaisten vaikuttavuuspolkujen sekä eri toimijoiden lyhyen ja pitkän aikavälin yhteistyön kautta saavutettujen hyötyjen näkökulmasta. Lisäksi suunnitelmassa peräänkuulutetaan sitä, että vaikutusten arviointiin tarvittavien menetelmien kehittäminen tulisi olla osa politiikkatoimien ja rahoitusvälineiden valmistelua.

Vaikuttavuuden kriteerit on siis hyvä ottaa mukaan suunnittelupöydälle, kun uutta rahoitusta pohditaan: missä on hyödyntämätöntä potentiaalia? Miten saadaan suurin vaikuttavuus aikaiseksi? Miten rahoituksen vaikutuksia, hyötyjä eri osapuolille tai pidemmän aikavälin vaikuttavuutta tulisi mitata ja arvioida?

Aika näyttää, millaisia vaikutuksia ja pidemmän aikavälin vaikuttavuutta Vaikuttavuussäätiön rahoittamat hankkeet tuottavat. Tätä varten säätiö on palkannut oman vaikuttavuusasiantuntijan Outi Vanharannan, jonka ajatuksia ja alustavia nostoja säätiön toteuttamasta vaikuttavuustutkimuksesta voit lukea tästä vuosikertomuksesta. Olemme myös haastatelleet vuonna 2022 rahoitusta saaneiden hankkeiden avainhenkilöitä ja kysyneet heidän ajatuksiaan vaikuttavuudesta.