Tandem Industry Academia (TIA) Postdoc (2023)
UVC-säteisiin erikoistunut anturi voisi auttaa metsäpalojen hillinnässä
Hankkeen nimi:
Solar-Blind UV-C Radiation Sensors
Myönnetty rahoitus:
224 608 €
Hakija:
Aalto-yliopisto
Yrityskumppani:
Fenno-Aurum Oy
“Yrityksen kanssa tehtävä tutkimus auttaa meitä tutkijoita ymmärtämään paremmin anturin loppukäyttäjän vaatimuksia, joten pystymme tutkimuksessamme keskittymään myös kaupallisesti oleellisiin parametreihin.”
Hele Savin, hankkeen vastuullinen tutkija
Tässä hankkeessa Aalto-yliopisto ja Fenno Aurum Oy kehittävät UV-C säteilyn havaitsemiseen soveltuvia erittäin herkkiä antureita. Tällaisista antureista olisi hyötyä esimerkiksi metsäpalojen ennakoinnissa, sillä anturi voisi havaita alkavien metsäpalojen UV-C-säteet jo ensimmäisestä kipinästä, ennen kuin palo ehtii levitä. Kyseistä aallonpituusaluetta (100–280 nm) on erittäin vaikea mitata perinteisillä puolijohdeilmaisimilla, sillä signaali hukkuu usein auringosta tulevan UV-A ja UV-B säteilyn alle. Projektissa on tavoitteena hyödyntää materiaalia, joka on täysin läpinäkyvä UV-A ja UV-B säteille, mutta kerää tehokkaasti jokaisen UV-C fotonin talteen. Metsätalouden lisäksi näitä erittäin herkkiä antureita voisi hyödyntää esimerkiksi terveystieteessä, avaruusteknologiassa ja maataloudessa.
Paremmat langattomat verkot edellyttävät tehokkaampia radiohäiriöiden vaimennusmenetelmiä
Hankkeen nimi:
Radio Interference Cancellation for Enhanced Wireless Connectivity and Security
Myönnetty rahoitus:
195 000 €
Hakija:
Tampereen yliopisto
Yrityskumppani:
Bittium Wireless Communications
“Monet muut rahoitusmuodot vaativat yritykseltä merkittävääkin rahoitusosuutta eli sijoitusta yliopistossa tehtävään työhön, joka ei ole kuitenkaan heille selkeää alihankintaa. Tieteellisen perustutkimuksen ja teollisuuden TKI-toiminnan välillä on kuilu, johon tämä apuraha rakentaa tukevan sillan.”
Taneli Riihonen, hankkeen vastuullinen tutkija
Kaikenlaisissa langattomissa järjestelmissä kärsitään radiohäiriöistä eli siitä, että yhdestä radiosta lähetetty signaali kytkeytyy haitallisesti toisen radion vastaanottimeen ja siten häiritsee kolmannen radion lähettämän signaalin vastaanottamista. Tätä tapahtuu paitsi matkapuhelinverkoissa myös sotilasviestijärjestelmissä samaan asemapaikkaan sijoitettujen kenttäradioiden välillä. Tämä hanke tuo yhteen Tampereen yliopiston ja Bittiumin osaamisen ja pyrkii ratkaisemaan radiohäiriöiden tuottamat ongelmat kehittämällä signaalinkäsittelyn menetelmiä radiovastaanottimiin. Projekti tuottaa uudenlaista tutkimustietoa radiohäiriöiden vaimennusmenetelmistä sekä tieteelliseen että teolliseen käyttöön ja todentaa menetelmien käyttökelpoisuuden yritysten tuotteissa. Tutkimustieto toimii perustana entistä parempien langattomiin yhteyksiin perustuvien radiolaitteiden kehitykselle. Näin voidaan parantaa kansalaisten ja yritysten käyttämiä langattomia yhteyksiä sekä asevoimien kenttäviestiverkkoja.
Seuraavan sukupolven litiumakut ovat turvallisempia ja varastoivat enemmän energiaa
Hankkeen nimi:
Innovative Approaches for Enhancing Lithium Negative Electrode Stability in Solid-State Batteries
Myönnetty rahoitus:
215 415 €
Hakija:
Aalto-yliopisto
Yrityskumppani:
Pulsedeon Oy
“Rahoitus sopii tiivistämään yhteistyötä yliopiston ja yrityksen välillä ja samalla tarjoaa mahdollisuuden tutkimuksen tekemiseen.”
Tanja Kallio, hankkeen vastuullinen tutkija
Tässä hankkeessa kehitetään seuraavan sukupolven litiumakkuja ja tähän liittyvää valmistusteknologiaa. Aalto-yliopiston ja Pulsedeon Oy:n yhteinen kehitystyö tähtää litiumakkujen turvallisuuden ja energiavarastointikapasiteetin parantamiseen. Tuloksena syntyy uudenlainen tapa valmistaa metallista negatiivielektrodia seuraavan sukupolven litiumakkuihin. Tiedeyhteisö hyötyy hankkeesta saamalla uutta tietoa ja ymmärrystä metallisen litiumin päällystämisestä ja akkuteknologiateollisuus taas saa käyttöönsä uuden päällystysmenetelmän metalliselle litiumille. Entistä turvallisemmille ja hyvin energiaa varastoiville litiumakuille on lukuisia käyttökohteita aina älypuhelimista sähköajoneuvoihin. Hankkeessa syntyvä osaaminen voi tehdä Suomesta edelläkävijän seuraavan sukupolven akkuvalmistusteknologiassa.
Puolijohdemateriaalien kehitys voi mullistaa koko puolijohdealan arvoketjun
Hankkeen nimi:
Boosting the efficiency of semiconductor devices with atomistic interface control
Myönnetty rahoitus:
170 638 €
Hakija:
Turun yliopisto
Yrityskumppani:
Comptek Solutions Oy
“Joskus on tarpeen tutkia hyvin fokusoituneesti yhtä teknologian ulottuvuutta, jotta siitä saadaan mahdollisimman suorituskykyinen läpi arvoketjun. TIA-rahoitus tarjoaa arvokkaan rahoitusinstrumentin tutkimuksen ja yrityksen väliselle yhteistyölle, joka voi johtaa merkittäviin edistysaskeliin lyhyelläkin aikavälillä.”
Milica Todorovic, hankkeen vastuullinen tutkija
Puolijohdepintojen käyttö on välttämätöntä optoelektroniikassa (esim. LED-televisiot), aurinkokennoissa ja tietokonetekniikassa, ja nämä alat kasvavat nopeasti. Puolijohdemateriaalien ja -laitteiden kehitys voi näin ollen vaikuttaa merkittävästi koko puolijohdealan arvoketjuun. Tässä projektissa Turun yliopiston tutkijat analysoivat tarkasti Comptek Solutions Oy:n valmistamien puolijohderakenteiden pintojen ja rajapintojen rakenteita. Rakenteiden tarkempi ymmärrys auttaa yrityskumppania soveltamaan näitä materiaaleja erilaisiin teknologioihin ja siten kasvattamaan tarjontaansa ja liikevaihtoaan. Tämä yhteistyö avaa akateemiselle yhteisölle uusia tutkimuspolkuja puolijohdealalla ja vahvistaa Suomen kilpailuasemaa maailmanlaajuisilla puolijohdemarkkinoilla.
Kartiokeilakuvantamisen kehittäminen johtaa parempaan diagnostiikkaan ja kuvantamisen innovaatioihin
Hankkeen nimi:
Deep learning-based image reconstruction for low-dose cone beam computed tomography
Myönnetty rahoitus:
170 463 €
Hakija:
Itä-Suomen yliopisto
Yrityskumppani:
Planmeca Oy
“Olemme tehneet inversio-ongelmien huippuyksikössä pitkäjänteisesti tomografian matemaattiseen mallinnukseen ja laskentamenetelmiin liittyvää perustutkimusta. Vaikuttavuussäätiön rahoitus on erinomainen mahdollisuus viedä tätä perustutkimuksessa syntynyttä tietoa kohti käytännön sovelluksia yhdessä teollisuuskumppanin kanssa.”
Ville Kolehmainen, hankkeen vastuullinen tutkija
Kartiokeilatietokonetomografia (KKTT) eli kartiokeilakuvantaminen on kasvojen alueen, erityisesti hampaiston ja leuan tutkimuksiin, kehitetty röntgentutkimusmenetelmä. Tässä Itä-Suomen yliopiston ja Planmecan yhteistyöhankkeessa hyödynnetään modernia inversiomatematiikkaa ja syväoppimista kartiokeilatietokonetomografian teknologian kehitykseen. Projekti parantaa kartiokeilakuvauksen tarkkuutta ja siinä kehitettävät matemaattiset menetelmät ovat sovellettavissa myös muihin kuvantamismenetelmiin, kuten magneettikuvantamiseen tai PET-kuvantamiseen. Kartiokeilakuvantamisen kehittyminen johtaa paitsi uusiin kaupallisiin kuvantamisen innovaatioihin myös lääketieteellisen diagnostiikan paranemiseen. Potilaalle tämä näyttäytyy esimerkiksi vähäisempänä säteilyrasituksena, nopeampana kuvauksena ja uusina kuvantamismahdollisuuksina.
Vähäpäästöisemmät polttomoottorikoneet edellyttävät kokonaisvaltaista ymmärrystä koneiden ja polttoaineiden aerosolipäästöistä
Hankkeen nimi:
Towards understanding of the effects of electrification on primary and secondary aerosol emissions from machinery: e-fuels and hybrid powertrains (EPSA)
Myönnetty rahoitus:
212 108 €
Hakija:
Tampereen yliopisto
Yrityskumppani:
AGCO Power
“Tämä rahoitus sopii erittäin hyvin sellaiseen yrityksen ja yliopiston väliseen yhteistyöhön, jossa tutkimuskysymys on molemmille osapuolille tärkeä ja sen ratkaisemiseen tarvitaan osaamista puolin toisin.”
Topi Rönkkö, hankkeen vastuullinen tutkija
Kun päästöihin liittyvä lainsäädäntö tiukentuu jatkuvasti, polttomoottoreita hyödyntävien koneiden valmistajat joutuvat jatkuvasti kehittämään vähäpäästöisempiä ratkaisuja tuotteisiinsa. Tämä Tampereen yliopiston ja AGCO Powerin yhteistyöhanke tutkii liikkuvien koneiden, kuten esimerkiksi traktoreiden ja puimureiden, kokonaisaerosolipäästöjä. Tiimi pyrkii ymmärtämään, millä tavalla koneiden moottorit ja niiden hyödyntämät polttoaineet vaikuttavat koneiden ilmakehäpäästöihin. Näin syntyy täysin uutta tietoa sekä tulevaisuuden polttoaine- ja hybridimoottoritutkimukseen että kone- ja ajoneuvoteollisuuteen.
Turpeen hyvät kasvuolosuhteet voidaan saavuttaa myös muilla kasvualustoilla
Hankkeen nimi:
Harnessing peat microbiome for safe and efficient crop production
Myönnetty rahoitus:
175 638 €
Hakija:
Helsingin yliopisto
Yrityskumppani:
Neova Group
“Hain tätä rahoitusta, koska se mahdollisti tutkimusyhteistyön aloittamisen suomalaisen yrityksen kanssa ja tarjosi näin mahdollisuuden yhdistää korkeatasoisen akateemisen tutkimuksen kaupallisten mikrobiologisten sovellusten kanssa.”
Ville-Petri Friman, hankkeen vastuullinen tutkija
Turve on ollut vallitseva kasvualusta puutarhatuotannossa mutta koska turpeella on todettu olevan haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttö kasvualustana on viime vuosina vähentynyt. Tässä hankkeessa Helsingin yliopiston tutkijat ja Neova Group tuottavat uutta tietoa siitä, miten turpeen hyödyt voidaan siirtää vaihtoehtoisiin kasvatusmateriaaleihin. Tutkimuksen keskiössä ovat turvemikrobit. Hankkeessa tutkitaan kasvien ja mikrobien vuorovaikutusta ja luodaan aivan uudenlaista tietoa turvemikrobiyhteisöjen ominaisuuksista, joka palvelee tiedeyhteisöä laajasti. Samalla kehitetään turvemikrobibiostimulantteja, jotka parantavat kasvuolosuhteita ja estävät taudinaiheuttajamikrobien kasvua. Kun näitä turvemikrobibiostimulantteja lisätään vaihtoehtoisiin kasvualustoihin, voidaan saavuttaa turpeen kaltaiset kasvuolosuhteet. Tutkimuksen pohjalta syntyvät kaupalliset sovellukset hyödyttävät paitsi yrityskumppania myös puutarha- ja kasvituotantosektoria laajemmin ja auttavat parantamaan elintarviketurvaa maailmanlaajuisesti.
Sarveiskalvosokeuden uudet hoitomuodot voivat löytyä kantasolututkimuksesta
Hankkeen nimi:
Building a strong scientific foundation to cure blindness with stem cells
Myönnetty rahoitus:
272 551 €
Hakija:
Tampereen yliopisto
Yrityskumppani:
StemSight oy
“Hanke mahdollistaa tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan yliopiston ja yritystoiminnan rajapinnassa, joka on ehdoton edellytys pitkäjänteistä kehitystyötä vaativissa uusissa kantasolupohjaisissa hoitomuodoissa.”
Heli Skottman, hankkeen vastuullinen tutkija
Sarveiskalvosokeus on maailmanlaajuinen ongelma, joka aiheuttaa valtavia kustannuksia yhteiskunnalle sekä alentaa merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Sarveiskalvosokeutta voidaan hoitaa pääsääntöisesti vain kuolleiden luovuttajien sarveiskalvosiirteillä, joista on maailmanlaajuinen pula. Tässä hankkeessa Tampereen yliopiston tutkijat ja StemSight Oy jatkojalostavat aikaisemmin Tampereen yliopistossa kehitettyä uutta ja innovatiivista menetelmää, jolla voidaan tuottaa sarveiskalvon endoteelisoluja ihmisen erittäin monikykyisistä kantasoluista. Tavoitteena on, että tulevaisuudessa näitä kantasoluista tuotettuja endoteelisoluja voisi siirtää potilaille, joiden sarveiskalvon omat endoteelisolut eivät toimi. Näin syntyy ratkaisu sarveiskalvosokeuden hoitamiseksi ilman kuolleiden luovuttajien sarveiskalvoja. Samalla edistetään alan koulutuksen sekä liiketoiminnan kehittymistä Suomessa.
Parempi ymmärrys nanolääkkeistä voi nopeuttaa lääkekehitystä, säästää hukkaa ja ehkäistä kalliita epäonnistumisia
Hankkeen nimi:
Real-time label-free cell analysis platform for drug discovery and development
Myönnetty rahoitus:
228 164 €
Hakija:
Helsingin yliopisto
Yrityskumppani:
Bionavis Oy
“Olemme kauan halunneet tehdä sellaisia mittauksia ja tutkia sellaisia lääkkeiden ja lääkekuljettajien vuorovaikutuksia, joita ei nykyisillä elämäntieteiden laitteistoilla ole mahdollista tutkia. Kun esittelimme näitä ideoita yrityskumppanillemme, he innostuivat yhteisprojektista ja näkivät, että ehdottamamme parannukset avaisivat heille täysin uusia markkinoita lääkekehityksen alalla. Meitä innosti rahoituksessa myös se, että tutkija pääsee työskentelemään itse yrityksessä, mikä edesauttaa hänen uraansa ja parantaa hänen työllistymistänsä.”
Tapani Viitala, hankkeen vastuullinen tutkija
Nanolääkkeet ovat kasvava lääketeollisuuden ala, sillä ne tarjoavat kohdennettavia ja räätälöityjä diagnosointi- ja hoitomahdollisuuksia. Nanolääkkeiden kyvyssä toimittaa lääkeaineita soluihin on kuitenkin vielä tehostettavaa, sillä elimistö poistaa lääkeaineet tehokkaasti ja niiden vuorovaikutusta solujen kanssa on vaikea tutkia nykyajan menetelmillä. Tässä projektissa kehitettävät mittaus- ja analyysialustat mahdollistavat paremman ymmärryksen nanolääkkeiden ominaisuuksista ja niiden toiminnasta ja tehokkuudesta. Helsingin yliopisto ja Bionavis Oy pyrkivät hankkeessaan kehittämään solupohjaisen mittaus- ja analyysialustan, joka mahdollistaa paremman ymmärryksen lääkkeiden ja lääkekuljettajien ominaisuuksista ja niiden nopeamman lääkekehityksen. Nämä niin sanotut leimavapaat mittaus- ja analyysialustat mahdollistavat ei-invasiivisen, reaaliaikaisen ja kattavan solujen käyttäytymisen analysoinnin ihmisen elimistön kaltaisissa olosuhteissa. Lopputuloksena on tehokkaampi ja turvallisempi lääkekehitys, joka säästää kustannuksia, hukkaa, tarpeettomia eläinkokeita ja ehkäisee kalliita kehitysprosessien epäonnistumisia.
Immunoterapian soveltuvuuden haasteet voivat ratketa tutkimalla immuunisoluja
Hankkeen nimi:
Modulation of T-cell responses in cancer
Myönnetty rahoitus:
224 639 €
Hakija:
Turun yliopisto
Yrityskumppani:
Orion Pharma
“Tämä projekti sopii erinomaisesti tähän rahoitustyyppiin, koska se antaa mahdollisuuden yhdistää tutkimusryhmäni ja yrityskumppanin toisiaan täydentävää osaamista ja vahvuuksia.”
Riitta Lahesmaa, hankkeen vastuullinen tutkija
Immunoterapia eli kehon omaa immuunipuolustusjärjestelmää hyödyntävä hoitomuoto on mullistanut syövän hoidon ja se sopii yhä useampien syöpätyyppien hoidoksi. Siltikin suuri osa syövistä ei vastaa immunoterapiaan toivotusti. Turun yliopiston tutkijat pyrkivät ratkaisemaan tätä haastetta yhdessä Orion Pharman kanssa. Syöpäsoluilla on kyky luoda ympäristö, joka lamaannuttaa immuunisoluja eli niin sanottuja T-soluja. Hankkeessa luodaan tietoa mekanismeista, jotka säätelevät T-solujen toimintaa syöpäkudoksessa. Tutkijat etsivät uusia keinoja muokata T-soluvasteita ja tunnistaa potilaita, joille immunoterapia sopii. Uusi tutkimustieto T-soluista hyödyttää sekä akateemista tutkimusta, lääketeollisuutta että syöpäpotilaita. Hankkeessa luodaan myös uutta pohjaa akateemisten tutkijoiden ja yritystutkijoiden pitkäjänteiselle yhteistyölle.