Tandem Industry Academia (TIA) Postdoc (2024)
Jos lääkekehityksen pullonkaulat saadaan poistettua, voi tulos olla alaa mullistava
Hankkeen nimi:
Surface functionalized core/shell drug crystal nanoparticle platform for targeted delivery
Myönnetty rahoitus:
195 005 €
Hakija:
Åbo Akademi
Yrityskumppani:
Bayer
”Olen tehnyt yhteistyötä Bayerin kanssa jo muutaman vuoden ajan, ja meillä on yhteisiä tutkimusaiheita, joita haluaisimme tutkia syvällisemmin. Siksi haimme tätä apurahaa ja olemme erittäin kiitollisia, että saimme rahoitusta.”
Hongbo Zhang, hankkeen vastuullinen tutkija
Monet uudet lääkeaineet näyttävät lupaavilta laboratoriossa, mutta niillä on usein heikko liukoisuus tai ne eivät pääse kunnolla perille kehossa. Tässä Åbo Akademin ja Bayerin yhteishankkeessa hyödynnetään mikrofluidiikan teknologiaa ja kehitetään pieniä, nanokokoon kutistettuja ja pintatoiminnallisia lääkehiukkasia, joilla lääkeaine saadaan kuljetettua oikeaan paikkaan. Kun lääkeaineiden liukoisuus ja kuljetettavuus paranee, lääkkeistä tulee tehokkaampia ja turvallisempia. Yritysyhteistyössä toteutettu hanke mahdollistaa akateemisten löydösten viemisen suoraan kaupalliseen tuotekehitykseen. Tällä hankkeella voi näin olla valtava vaikutus lääkekehitykseen maailmanlaajuisesti.
Uudenlainen mittauslaite auttaa vähentämään märehtijöiden kasvihuonepäästöjä
Hankkeen nimi:
Developing optimal methane mitigation strategy for milk production by animal breeding
Myönnetty rahoitus:
275 059 €
Hakija:
Luonnonvarakeskus Luke
Yrityskumppani:
Valio
“Tutkimusyhteistyö yrityskumppanin kanssa mahdollistaa tutkimuksen tulosten nopean hyödyntämisen käytännössä.”
Pekka Huhtanen, hankkeen vastuullinen tutkija
Märehtijöiden metaanipäästöt ovat merkittävä tekijä maidontuotannon ympäristökuormituksen keventämisessä. Metaania voidaan vähentää joko valitsemalla vähän metaania tuottavia lehmiä tai epäsuorasti parantamalla rehun hyväksikäyttöä. Tyypillisesti rehun hyväksikäytön arviointi on ollut vaikeaa sillä rehun syönnin mittaaminen ei ole ollut tiloilla teknisesti tai taloudellisesti mahdollista. Tässä Suomen Luonnonvarakeskuksen ja Valion yhteistyöhankkeessa rehun hyväksikäytön analysointiin kehitetään menetelmä, jossa mitataan lehmien hengityskaasuja. Lehmän kuluttama happi ja tuottama hiilidioksidi antavat tärkeää tietoa lehmien aineenvaihdunnasta. Samalla laitteella voidaan mitata samanaikaisesti noin 25 lehmän kaasujen vaihto ja laitteen tuottama tieto voi auttaa vähentämään sekä maidontuotannon metaanipäästöjä että muita ympäristön kannalta haitallisia kaasuja.
Elinkaarianalyysi suomalaisista teistä tukee fossiilivapaan ja hiilineutraalin yhteiskunnan pyrkimyksiä
Hankkeen nimi:
Development of an artificial intelligence integrated full life cycle assessment tool for road infrastructure in Finland – AI-FINROADS
Myönnetty rahoitus:
208 595 €
Hakija:
Aalto-yliopisto (Hankkeen rahoitus on myönnetty professori Augusto Cannone Falchetton ja tohtori Ankit Sharman laatiman hakemuksen perusteella.)
Yrityskumppani:
Ramboll Finland
“Visioimme, että yhdistämällä Rambollin olemassa olevan tietovarannon ja Aalto-yliopiston asiantuntemuksen kiertotalouteen perustuvassa tierakentamisessa voimme kehittää vahvoja ja kestäviä LCA-malleja Suomen olosuhteisiin.”
Sanandam Bordoloi, hankkeen vastuullinen tutkija
Mikä on teiden ympäristövaikutus? Tähän etsitään vastauksia Aalto-yliopiston ja Ramboll Oy:n yhteistyöhankkeessa. Hanke keskittyy tuottamaan elinkaarianalyysimallin (Life Cycle Analysis) suomalaisesta tieinfrastruktuurista tekoälyn avulla. Syntyvä malli auttaisi esimerkiksi vähentämään teiden rakentamisesta syntyvää jätettä sekä madaltamaan tieinfrastuktuurin kasvihuonepäästöjä. Hankkeessa syntyvä elinkaarianalyysi huomioi suomalaiselle ilmastolle tyypillisiä ominaisuuksia, joita ei arvioida tavalllisissa LCA-laskennoissa. Hankkeessa syntyvän tiedon avulla voidaan tukea päätöksentekoa ja kestävän tieinfrastruktuurin kehittämistä. Teollisuuden edustajat saavat käyttöönsä käytännön sovelluksen, joka mahdollistaa tarkkojen ympäristövaikutusten arvioinnin erilaisissa projekteissa. Koska tulokset jaetaan avoimesti, ne ovat käytössä myös kansainvälisesti ja voivat näin auttaa kestävämpien tieinfrastruktuurien kehittämistä globaalisti ja etenkin pohjoismaisissa olosuhteissa.
Logistiikkapalvelujen tarjoajat mukaan kiertotalouden liiketoimintamalleihin
Hankkeen nimi:
Sustainable Innovation for Growth: Exploring circular business models for a logistics service provider
Myönnetty rahoitus:
203 099 €
Hakija:
Hanken Svenska handelshögskolan
Yrityskumppani:
Posti
“TIA-rahoitus on erinomainen tapa yhdistää tutkimuslaitoksen ja yrityksen voimavarat.”
Helleke Heikkinen, hankkeen postdoc-tutkija
Kiertotalous on tapa säästää luonnonvaroja, vähentää päästöjä ja luoda kestävää kasvua.
Logistiikkayrityksillä on keskeinen rooli kiertotalouden ratkaisuissa, sillä niiden toimitusketjut ja liiketoimintamallit tarjoavat mahdollisuuksia tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Teoreettinen ymmärrys toimitusketjujen hallinnan ja logistiikan roolista kiertotaloudessa on kuitenkin vasta alkuvaiheessa. Tämä Hanken kauppakorkeakoulun ja Postin yhteistyöhanke tarkastelee, miten logistiikkapalvelujen tarjoajat voivat toimia mahdollistajina ja arvonluojina kiertotalouden liiketoimintamalleissa. Liiketoimintamallikokeilut toteutetaan aidossa markkinaympäristössä asiakkaiden ja kumppaniyritysten kanssa. Hankkeessa hyödynnetään design science -tutkimusmenetelmää, jonka tulokset ovat sovellettavissa suoraan yritysten strategiaan. Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii Anna Aminoff.
Moniulotteisempi ymmärrys metsänhoitoketjuista mahdollistaa metsiin kohdistuvien tavoitteiden paremman yhteensovittamisen
Hankkeen nimi:
Advanced ecosystem models in multiobjective use of forest resources: More raw material and better ecosystem services from every hectare (AEMES)
Myönnetty rahoitus:
190 068 €
Hakija:
Helsingin yliopisto
Yrityskumppani:
Metsähallitus Metsätalous
“Olemme metsänhoitotieteessä ja suometsätieteessä kehittäneet uusia laskentamenetelmiä monitavoitteisen metsänhoidon päätöksenteon tueksi. Olen metsänhoitotieteen apulaisprofessori ja tieteenalalleni on tärkeää, että uudet menetelmät tulevat tehokkaasti käyttöön käytännön metsätaloudessa. TIA-rahoitus mahdollistaa ainutlaatuisen ja tiiviin yhteistyön yliopiston ja yrityspartnerin välillä.”
Marjo Palviainen, hankkeen vastuullinen tutkija
Metsiin kohdistuu sekä ympäristöllisiä että taloudellisia odotuksia. Monien tavoitteiden yhteensovittaminen voi aiheuttaa konflikteja ja uhata metsätalouden hyväksyttävyyttä. Tässä Helsingin yliopiston ja Metsähallituksen yhteishankkeessa tuotetaan ratkaisuja monitavoitteiseen metsien hoitoon ja käyttöön. Tämä tarkoittaa, että huomiota kiinnitetään samanaikaisesti puuntuotantoon, ilmastovaikutuksiin, vesistöjen ravinnekuormitukseen ja luonnon monimuotoisuuteen. Hankkeen yhtenä tuotoksena syntyy työkalu, jolla voidaan vertailla erilaisia metsänhoitoketjuja. Parempi ymmärrys metsänhoitoketjuista mahdollistaa niiden suunnittelemisen siten, että puuntuotannon lisääminen ja haitallisten ympäristövaikutusten hillitseminen on mahdollista samaan aikaan. Hankkeen tuottamaa tieteellistä tietoa voidaan hyödyntää päätöksenteon tukena ja hankkeessa kehitettävät, niin sanotut ekosysteemimallit ja niihin liitettävät koneoppimis- ja optimointisovellukset ovat laajasti käytettävissä niin metsäsuunnittelussa, ympäristötekniikassa, konsulttiyrityksissä kuin koko yhteiskunnassa.
Tarkka ymmärrys metsän maaperästä parantaa metsänhoitoa
Hankkeen nimi:
GeoAI explained soil mapping of Finnish forests
Myönnetty rahoitus:
233 470 €
Hakija:
Helsingin yliopisto
Yrityskumppani:
Arbonaut
“Tutkijalle on aina arvokasta, jos on näköpiirissä, että työn tuloksilla on mahdollisuus siirtyä käytännön operaatioiden tueksi.”
Jori Uusitalo, hankkeen vastuullinen tutkija
Metsämaan ominaisuudet vaikuttavat siihen, millainen metsänhoito tuottaa parhaita tuloksia. Maalajin tunnistaminen auttaa valitsemaan siihen sopivan pääpuulajin sekä arvioimaan metsämaan uudistumiskelpoisuutta. Se auttaa myös määrittämään maaperän kulkukelpoisuutta eri vuodenaikoina. Kun metsänhoidon toimenpiteet räätälöidään kullekin kasvupaikalle sopivaksi, voidaan parantaa hiilen sidontaa ja vähentää ympäristövaurioita ja näin tehdä metsätaloudesta hyväksyttävämpää. Tässä Helsingin yliopiston ja Arbonaut Oy:n yhteistyöhankkeessa kehitetään syväoppimiseen perustuva menetelmä, joka tuottaa tarkan ennusteen metsämaan ominaisuuksista kaikkien metsätalouden toimijoiden käyttöön. Hankkeessa selvitetään myös, miten maaperän ominaisuuksista kertova tieto tulee visualisoida käyttäjille erilaisissa metsätalouden päätöksentekotilanteissa.
Uusi työkalu dementiariskin seulontaan
Hankkeen nimi:
Towards real-world neuroscience approaches: Mobile brain-body imaging (MoBI) for predicting dementia risk
Myönnetty rahoitus:
284 649 €
Hakija:
Aalto-yliopisto
Yrityskumppani:
Bittium Biosignals
”Vaikuttavuussäätiön rahoitus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tutkimukseen ja teknologiseen kehitykseen yhdistämällä akateemisen maailman ja teollisuuden tarpeet ja asiantuntemuksen. Rahoitusprosessi on kilpailullinen ja kokonaisuudessaan selkeä.”
Shrikanth Kulashekhar, hankeen postdoc-tutkija
Muistisairauksilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia ja epäsuoran hoidon kustannuksia. Vaikka muistisairaudet kehittyvät hitaasti, niiden ennakointi nykyisillä lääketieteen menetelmillä on hyvin vaikeaa. Tämä Aalto-yliopiston ja Bittium Biosignals Oy:n yhteistyöhanke pyrkii kehittämään varhaisen dementiariskiseulontatyökalun ikääntyvälle väestölle. Siinä tutkitaan lievää kognitiivista heikentymää (MCI), eli tilaa normaalin aivojen ikääntymisen ja muistisairauden välissä. Puolet MCI:stä kärsivistä henkilöistä sairastuu dementiaan, erityisesti Alzheimerin tautiin. Hankkeessa hyödynnetään mobiilia aivo-kehokuvantamista (MoBI), joka mahdollistaa tiedonkeruun ihmisen luonnollisessa ympäristössä, sekä laskennallista mallinnusta, joka parantaa diagnostiikan herkkyyttä. Dementiariskiseulonnan lisäksi nyt kehitettäviä menetelmiä voidaan jatkossa käyttää muiden neurologisten sairauksien, kuten Parkinsonin taudin tai traumaperäisen stressihäiriön (PTSD), diagnostiikkaan. Hankkeen vastuullisena tutkijana toimii Hanna Renvall.
