Vaikuttavuusraportti 2024
Katsaus Vaikuttavuussäätiön rahoitustoimintaan
Vuodesta 2020 alkaen Vaikuttavuussäätiö on edistänyt huippututkimuksen vaikuttavuutta rahoittamalla tutkimus–yritys-yhteistyöhankkeita Tandem Industry Academia (TIA) -rahoitusohjelmalla. TIA Postdoc -rahoituksella rahoitetaan kaksivuotisia hankkeita, joiden aikana postdoc-tutkija työskentelee 12 kuukautta yrityksen tiloissa. TIA Professor -rahoitus puolestaan tukee professorien työskentelyä yrityksissä 12 kuukauden ajan.
Avainlukuja
Rahoitetut TIA-hankkeet 2020–2023
TIA Postdoc 40 kpl
TIA Professor 9 kpl
Rahoitusta haettu / Rahoitusta myönnetty yhteensä
66 M€ / 8,9 M€
Myöntöprosentti keskimäärin: 15,3%
Hakemusten määrä ja myöntöprosentit 2020-2023
Rahoitettujen hankkeiden lukumäärä tutkimusorganisaatioittain (2020–2023)
TIA-hankkeiden yrityskumppanien määrä kokoluokittain (henkilöstömäärä) (2020–2023)
Rahoituksen vaikuttavuus
Rahoituksemme vaikuttavuutta arvioidaan suhteessa siihen, miten hyvin rahoitetut hankkeet toteuttavat Vaikuttavuussäätiön perustehtävää. Säätiö pyrkii tukemaan tutkimuksen ja elinkeinoelämän välistä vuorovaikutusta tavalla, joka edistää huippututkimusta ja näin vahvistaa Suomen osaamisen ja uudistumisen perustaa pitkällä aikavälillä.
TIA-rahoituksen vaikuttavuutta arvioidaan neljän vaikuttavuusalueen kautta, jotka ovat 1) tieteellisen tutkimuksen edistäminen, 2) teollisuudessa sovellettavan tietämyksen ja ratkaisujen edistäminen, 3) osaamispääoman vahvistaminen ja 4) yhteistyön kulttuurin ja valmiuksien vahvistaminen. Vaikuttavuus syntyy pitkällä aikavälillä yhteistyön tuotosten ja vaikutusten kumuloituessa (Kuvio 1).
TIA-tutkimusyhteistyön tulokset, vaikutukset ja vaikuttavuus.
Tutkimusyhteistyön vaikuttavuus ei rajoitu pelkästään tutkimuksessa syntyvän uuden tiedon tieteellisen ja taloudellisen hyödyntämisen vaikutuksiin. Yhteistyön vaikutukset haarautuvat useaan suuntaan, ja jo yhteistyöprosessin aikana syntyy vaikutuksia, jotka edistävät Vaikuttavuussäätiön pitkän aikavälin vaikuttavuustavoitteita.
Vaikuttavuussäätiön toteuttaman vaikuttavuusselvityksen perusteella TIA-hankkeissa on onnistuttu pääosin saavuttamaan tieteelliset tavoitteet ja hankkeet ovat vastanneet elinkeinoelämän tarpeisiin.
Hankkeissa on syntynyt sekä vertaisarvioituja julkaisuja että teollisuudessa sovellettavaa tietämystä ja ratkaisuja, joita ei olisi saatu aikaan ilman yhteistyötä. Lisäksi yhteistyön myötä sekä yritysten että tutkijoiden tutkimus- ja kehitysosaaminen (T&K) on vahvistunut ja yhteistyöverkostot ovat laajentuneet. Erityyppisissä hankkeissa painottuvat eri vaikuttavuuden alueet.
Vaikuttavuusraportin tiedot on kerätty haastattelemalla vuosina 2020–2022 rahoitusta saaneissa hankkeissa mukana olleita tutkijoita ja yrityskumppaneita. Lisäksi lähteenä on käytetty hankehakemuksia ja hankkeiden loppuraportteja (13 kpl). Tutkimuksen tuotoksia ja tuloksia esitetään niiden hankkeiden osalta, jotka ovat päättyneet (19 hanketta).
Vaikuttavuusalue
Tieteellisen tutkimuksen edistäminen
Tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta yritysyhteistyön arvo on syntynyt siitä, että TIA-hankkeet ovat tarjonneet tutkijoiden pääsyn yritysten dataan, prosesseihin, infrastruktuuriin ja osaamiseen, joiden avulla on esimerkiksi pystytty testaamaan teoreettisten mallien toimivuutta käytännössä ja kehittämään uudenlaisia tutkimusmenetelmiä. Tutkimustulosten soveltaminen käytännön kontekstissa on myös synnyttänyt lukuisia uusia tutkimuskysymyksiä ja jatkotutkimushankkeita.
Julkaisut ja esitelmät
Päättyneissä loppuraportin jättäneissä TIA Postdoc (2020-2021) -hankkeissa on julkaistu yhteensä 19 vertaisarvioitua tieteellistä artikkelia ja 20 konferenssiartikkelia. Lisäksi hankkeiden tuloksia on esitelty yhteensä 80:ssä seminaarissa ja konferenssissa.
Vaikuttavuussäätiö edellyttää tutkimustulosten avoimuutta ja tukee avointa julkaisemista. Vertaisarvioiduista julkaisuista 84 prosenttia on open access -julkaisuja.
Hankkeissa syntyneistä julkaisuista viisi on laadittu yhteistyössä yrityskumppanin kanssa. Yhteiset kirjoitushankkeet on koettu keskinäisen ymmärryksen kehittymisen kannalta hedelmällisiksi. Julkaiseminen vertaisarvioiduissa tieteellisissä lehdissä on myös yrityksen näkökulmasta arvokasta. Yhteisjulkaisujen myötä yritykset voivat esimerkiksi todistaa tieteellisesti yrityksessä kehitetyn teknologian kyvykkyyden ja tehdä näkyväksi yrityksessä olevaa osaamista.
Rahoitettujen hankkeiden osuus tieteenaloittain (2020–2023)
Taulukko 1. Hankkeiden loppuraporteissa (13 kpl) ilmoitetut julkaisut ja esitelmät
| Vertaisarvioidut julkaisut | Lkm |
| Jufo 1 | 12 |
| Jufo 2 | 5 |
| Jufo 3 | 2 |
| Yhteisjulkaisut yrityksen kanssa | 5 |
| Muut julkaisut | Lkm |
| Konferenssijulkaisu | 20 |
| Muu julkaisu | 2 |
| Esitelmät | Lkm |
| Konferenssi- ja seminaariesitelmät | 80 |
TIA-hankkeiden tulokset ovat pääsääntöisesti olleet sekä yritykselle hyödyllisiä että julkaistavissa tieteellisissä lehdissä. Joissain hankkeissa tieteellisen julkaisemisen esteiksi havaittiin puutteita datan määrässä ja laadussa. Tämä saattoi aiheutua esimerkiksi siitä, että tutkimuksen tavoitteita ei oltu huomioitu riittävästi hankkeen suunnittelussa tai tutkimusvaiheen ajoittamisen ongelmista.
Tutkimuksen jatkuvuus
Valtaosa projekteissa tehdystä tutkimustyöstä jatkuu osana suurempaa tutkimuskokonaisuutta käynnissä olevan hankkeen tai uuden rahoituksen puitteissa. Noin 70 prosenttia päättyneistä TIA-hankkeista on saanut tai hakenut hankkeelle jatkorahoitusta. TIA-hankkeissa saavutettujen tulosten on koettu edesauttaneen suurempien hankerahoitusten saamista.
Jatkorahoitusta on myönnetty esimerkiksi seuraavista lähteistä: Business Finland, Suomen Akatemia ja Euroopan tutkimusneuvosto.
Esimerkki 1: Aalto-yliopiston TIA-hankkeelle jatkorahoitusta ERC:stä
Aalto-yliopistossa työskentelevä professori Mikko Möttönen kollegoineen kehittää kubittia, joka voisi tehdä tulevaisuuden kvanttitietokoneista yhä tarkempia. Kubitti on yhdistelmä sanoista kvantti ja bitti ja on siis kvanttitietokoneen rakennuspalikka, joka välittää, säilöö ja prosessoi tietoa. Möttösen tutkimushanke sai TIA-rahoituksen päätyttyä Euroopan tutkimusneuvostolta 2,5 miljoonan euron ERC Advanced Grant-apurahan.
Möttösen TIA-hanke Constituents of a Quantum Computer toteutettiin yhdessä IQM Finlandin kanssa ja sen tuloksena syntyi unimon-kubitti eli esiaste ERC-hankkeessa jatkokehitettävälle kubitille. Hanketiimi pystyi toteuttamaan unimoneja hyödyntävät kvanttilaskennan operaatiot 99,9 %:n tarkkuudella. Tämä oli läpimurto kaupallisesti hyödynnettävien kvanttitietokoneiden rakentamisessa.
“Nyt tehtävän jatkokehityksen pyrkimyksenä on näyttää, että kehittämämme kubitti on ylivertainen. Vasta sitten kubittia voidaan soveltaa kaupallisissa kvanttitietokoneissa”, Möttönen kertoo.
Professorin mukaan yritysyhteistyössä saavutettu tulos oli merkittävässä roolissa ERC-rahoituksen turvaamisessa. Yhteistyössä hyödynnettiin kvanttitietokoneita valmistavan IQM Finlandin infrastruktuuria ja osaamista, ja samalla syntyi akateemisesti kunnianhimoinen tulos, joka vakuutti Euroopan tutkimusneuvoston.
Möttöstä ilahduttaa tutkijana erityisesti sellainen vaikuttavuus, “jossa keksitään jotain niin suurta, että se laittaa monen tiedemiehen rahoitukset uudelle raiteelle.” Entistä tarkemman kubitin kehittämisellä saattaa hyvinkin olla juuri tällainen vaikutus.
Vaikuttavuusalue
Yrityksissä sovellettavan tietämyksen ja ratkaisujen edistäminen
Yrityskumppanien osuus toimialoittain (TIA 2020-2023)
TIA-hankkeiden yhtenä tavoitteena on synnyttää teollisuudessa ja taloudessa hyödynnettävää tietoa ja ratkaisuja. Yritysten näkökulmasta yhteistyön merkittävin vaikutus on tyypillisesti uuden tiedon synnyttäminen esimerkiksi uusien materiaalien hyödyntämisen vaikutuksista, yrityksen kehittämien teknologioiden kyvykkyyksistä sekä tulevaisuuden teknologioiden mahdollisuuksista. Päättyneiden TIA 2020 ja TIA 2021 Postdoc -hankkeiden tuloksissa on tähän mennessä raportoitu kaksi patenttihakemusta ja kaiken kaikkiaan 50 prosentissa hankkeista syntyi myös konkreettisia ratkaisuja hyödynnettäväksi teollisuudessa kuten
- algoritmeja
- sovelluksia
- tutkimusmenetelmiä
- uusia teollisia materiaaleja.
Tutkimustulosten vaikutukset päättyneissä TIA-hankkeissa koskevat erityisesti yritysten T&K-toimintaa ja tuotannon prosesseja. Yhteistyön tulokset ovat esimerkiksi:
- vauhdittaneet tuotekehitysprosesseja
- lisänneet tuotannon energiatehokkuutta
- muuttaneet tuotekehitystoiminnan prioriteetteja
- vahvistaneet yrityksen uskottavuutta tarjoamalla tieteellistä näyttöä tulevaisuuden tuotteen potentiaalista.
Tutkimustulosten hyödyntämisen aikajänne yrityksissä vaihtelee välittömistä vaikutuksista keskipitkän ja pitkän aikavälin vaikutuksiin. Valtaosassa päättyneistä hankkeista tulokset ovat välittömästi tai keskipitkällä aikavälillä hyödynnettäviä. Noin kolmasosassa päättyneistä hankkeista tulokset kytkeytyvät tulevaisuuden teknologiaan, joka ei vielä ole liiketoiminnan kehittämisen kannalta ajankohtaista. Tulosten hyödyntämisen aikajänteeseen liittyy kuitenkin hyvin paljon epävarmuuksia, jotka johtuvat toimintaympäristön muutosten ennakoimattomuudesta. 17:ssä prosentissa yrityksistä tutkimustulosten hyödyntämistä ei koettu mahdolliseksi johtuen esimerkiksi siitä, ettei tutkimuksen tuloksena syntynyt ratkaisu vastannut yrityksen kriteerejä, tai siitä, että tulokset liittyivät teknologiaan, jonka kehitys ei ole yrityksessä prioriteetti.
Tulosten hyödyntämisen aikajänne yrityksissä
Esimerkki 2: Yhteistyö tarjoaa yritykselle erityislaatuista syväosaamista
Mikko Passiniemi oli yrityksen edustajana mukana Helsingin yliopiston ja Orion Pharman TIA-hankkeessa Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning. Hankkeen avulla yritys oppi, miten keinoälyä voi hyödyntää nimenomaan lääkekehityksessä.
Jotta tämä oli mahdollista, tarvittiin tiimi, jossa yhdistyivät sekä koneoppimisen asiantuntemus, akateeminen syväosaaminen että yrityksen omien kemistien asiantuntemus. “Pystyimme tämän hankkeen avulla kehittämään toimivan, yrityksemme pohjadataan perustuvan keinoälymallin. Ymmärrämme myös, miten meidän täytyy muokata lääkekehityksemme dokumentointia, jotta keinoäly pystyy hyödyntämään dataa tulevaisuudessa”, Passiniemi kertoo.
Yhteistyö paljasti myös lääkekehityksen heikkouksia. Yhteistyöhankkeessa opittiin, että etenkin akateeminen yhteisö keskittyy julkaisemaan tieteellisiä artikkeleita läpimurroista ja onnistumisista enemmän kuin epäonnistumisista. Näin ollen, keinoälyn on vaikea oppia, mikä ei toimi ja mitä ei kannata kokeilla, koska tällaista dataa ei juuri ole. Parempi ymmärrys keinoälymalleille tarpeellisesta datasta voi auttaa viemään lääkekehitystä eteenpäin monin eri tavoin.
Lääkekehityksessä hyödynnetään nelivaiheista Design, Make, Test and Analyse -sykliä, jossa Make eli tutkimusaineen valmistaminen on kaikkein pitkäkestoisin työvaihe. ”Jokainen synteesivaihe sisältää reaktioita, joita ei ole koskaan tehty. Pyrimme hyödyntämään keinoälyä niin, että voisimme ennustaa näiden reaktioiden lopputuloksia aiemman datan perusteella. Jos saamme ennustavan mallin toimimaan, epäonnistuneiden kokeiden määrä pienenee merkittävästi”, Passiniemi arvioi.
Tärkeintä yhteistyössä yliopiston kanssa oli Passiniemen mukaan syväosaaminen, jota tutkijoilla oli ja jota yrityksestä puuttui. Ja kun tutkija pystyi käyttämään koko työajan keinoälymallin kehittämiseen, yritys sai ainutlaatuisen mahdollisuuden tehdä laaja-alaista tutkimustyötä. Yhteistyö yliopiston kanssa rakensi myös uusia verkostoja, jotka palvelevat yritystä jatkossakin. “Vaikka meillä oli hyvät suhteet yliopistoon jo entuudestaan, vasta tällaisen yhteistyön kautta pääsee aidosti miettimään, millaista yhteistä etua voimme tavoitella ja tuottaa.”
Vaikuttavuusalue
Osaamispääoman vahvistaminen
Tiedonvaihto tutkimusorganisaatioiden ja yritysten välillä on keskeinen TIA-rahoitusmallin tavoite. Sekä tutkijat että yrityskumppanit ovat kokeneet, että tutkijan fyysinen läsnäolo yrityksessä on tehostanut tiedon jakamista ja uuden osaamisen kehittymistä. Läsnäolo yrityksessä on mahdollistanut tutkijalle pääsyn tutkimusinfrastruktuuriin, luottamukselliseen tietoon ja osaksi työyhteisöä.
Yritysjakson aikana tutkijalle on kehittynyt ymmärrystä yrityksen T&K-toiminnan realiteeteista: toimintaympäristöstä, prosesseista, teknologioista sekä tuotekehitystoiminnan reunaehdoista ja haasteista. Tutkijat kokevat, että tämä on merkittävällä tavalla kehittänyt heidän kykyään soveltaa tutkimustietoa käytännön kontekstiin. Lisäksi postdoc-tutkijat ovat oppineet tekemään yhteistyötä yritysten monialaisissa T&K-tiimeissä sekä viestimään tutkimuksesta tavalla, joka keskittyy yrityksen kannalta merkityksellisiin näkökulmiin. Mitä tiiviimpää yhteistyötä tutkija on tehnyt yrityksen työntekijöiden kanssa, sitä laajempia vaikutuksia yhteistyöllä on ollut molempien osapuolten osaamiseen.
Fyysisen läsnäolon hyödyt ulottuvat myös yksittäisten tutkimushankkeiden ulkopuolelle. Tutkijan osallistuminen esimerkiksi T&K-tiimin palavereihin on edistänyt tiedon jakamista siirtymistä ja mahdollistanut akateemisen osaamisen ja ajankohtaisen tutkimustiedon hyödyntämisen yrityksessä. Tutkijat ovat lisäksi tunnistaneet kehityskohteita yritysten tutkimusprosesseissa ja näin edistäneet muutosta tutkimuskäytännöissä kuten aineiston käsittelyssä ja yrityksen oman tutkimusinfrastruktuurin hyödyntämisessä. Myös epävirallisella vuorovaikutuksella on ollut merkittävä rooli: uusia tutkimusideoita ja ratkaisuja käsillä oleviin ongelmiin on syntynyt satunnaisissa kohtaamisissa ja kahvipöytäkeskusteluissa. Tutkijat ovat myös kouluttaneet yritysten henkilöstöä tutkimus- ja analyysimenetelmien hyödyntämisessä.
Taulukko 2. Tutkijan yritysjakson merkitys tiedon jakamisen ja osaamisen kehittymisen näkökulmasta
| Yritysjakson raportoidut hyödyt | Yritysjakson raportoidut vaikutukset yrityksen ja tutkijan näkökulmasta |
| Pääsy osaksi työyhteisöä | • Tietoa on siirtynyt tehokkaasti tutkijalta yritykseen ja yritykseltä tutkijalle • Satunnaisissa kohtaamisissa on syntynyt uusia oivalluksia • Tutkija on omaksunut yritysmaailman yhteistyö- ja viestintäkäytäntöjä sekä ymmärrystä liiketoiminnasta |
| Pääsy yrityksen infrastruktuuriin | • Tutkija on omaksunut uusia menetelmiä ja teknologioita • Tutkija on oppinut soveltamaan tutkimustietoa käytännön kontekstissa • Yritys on saanut tutkijalta koulutusta tutkimusmenetelmistä ja parannusehdotuksia tutkimusprosesseihin |
Ohjausryhmät, tutkimuslaitosvierailut sekä yhteiset seminaarit ovat mahdollistaneet yrityksille laajemman kontaktipinnan akateemiseen yhteisöön ja sen osaamiseen. Hankkeiden aikana syntynyttä tietoa ja osaamista siirtyy vastuullisen tutkijan ja postdoc-tutkijan kautta myös opetukseen. Tutkimusyhteistyössä tunnistettu tulevaisuuden osaamistarve on esimerkiksi käynnistänyt uuden kemiaa ja koneoppimista yhdistävän opetusohjelman rakentamisen Helsingin yliopistossa. Hankkeiden puitteissa on myös ohjattu useita opinnäytetöitä.
Tutkijan ja yrityskumppanin aktiivisuus ja tutkimustyön luonne vaikuttavat siihen, missä määrin tietoa ja osaamista on jaettu hankkeen aikana. Jos tutkijoiden ja yritysten välisessä viestinnässä on keskitytty pelkästään tutkimustulosten jakamiseen ja jos tutkimustyötä on tehty irrallaan yrityksen muusta toiminnasta, on keskinäinen oppiminen jäänyt vähäisemmäksi. Tutkijan osallistaminen myös tutkimushankkeen ulkopuoliseen toimintaan ja mahdollisuus vapaamuotoiselle tiedon jakamiselle parantavat edellytyksiä akateemisen osaamisen hyödyntämiselle yrityksessä laajemmin sekä uusien oivallusten syntymiselle. Tämä edellyttää yritykseltä riittävää resursointia hankkeelle.
Postdoc-tutkijan uravaikutukset
Suurin osa (62 prosenttia) TIA-hankkeiden postdoc-tutkijoista on palkattu hankkeen johtavan tutkijan omasta tutkimusryhmästä. Johtavan tutkijan ryhmästä palkatuista postdoc-tutkijoista 17 prosenttia oli ollut alle vuoden Suomessa. Kaikista hankkeisiin palkatuista tutkijoista 19 prosenttia on rekrytoitu ulkomaisista yliopistoista.
TIA-hanke on näin ollen myös mahdollisuus edistää tutkijoiden integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan tarjoamalla heille yhteyksiä elinkeinoelämään.
Postdoc-tutkijan rekrytointi (TIA Postdoc 2020-2022)
Kokemus yritysyhteistyöstä on edistänyt ja laajentanut postdoc-tutkijoiden urapolkuja myös akateemisen maailman ulkopuolelle. Yritysjakson aikana tutkijoille on muodostunut realistinen käsitys yrityksen T&K-toiminnasta. Tämä antaa heille paremmat valmiudet työskennellä yrityksessä.
Osa postdoc-tutkijoista on työllistynyt hankkeen aikana tai sen jälkeen yrityksen palvelukseen. Vuonna 2020 käynnistyneestä 11 TIA-hankkeesta 5 postdoc-tutkijaa työllistyi yritykseen hankkeen aikana tai sen jälkeen. Valtaosa päättyneiden hankkeiden tutkijoista pitää yrityselämän palvelukseen hakeutumista mahdollisena tulevaisuudessa.
Esimerkki 3: Postdoc TIA-hankkeen jälkeen teollisuuteen
Dilek Cakiroglu muutti Suomeen Ranskasta TIA-hanketta varten. Ennen hanketta hän oli työskennellyt viisi vuotta postdoc-tutkijana. Cakiroglu tiesi, että teollisuuden puolelle siirtyminen on sitä vaikeampaa, mitä pidempään on ollut akateemisessa maailmassa. Siksi yrityksen kanssa yhteistyössä tehtävä Aalto-yliopiston projekti houkutteli. Nyt hän työskentelee Suomessa Beneq-nimisen, puolijohdeteknologiaan erikoistuneen yrityksen palveluksessa. Kyse on siis samasta teollisuuden alasta kuin millä hänen TIA-hankkeensa, Surface passivation for semiconductor devices and electroluminescent cooling, yrityskumppani Comptek Solutions Oy toimii.
“Tutkijana työskentelin yhdessä ainoastaan 13 hengen kanssa ja tunsin vain heidät. Yritysyhteistyöprojektissa tutustuin sekä yrityksen johtoon että heidän verkostoihinsa. Yrityskumppanimme johtajat tunsivat nykyisen työnantajani johtajat ja se varmasti auttoi tämän työpaikan saamisessa.”
Cakiroglu painottaa, miten tärkeää työllistymisen kannalta on, että tapaa yrityksen edustajia henkilökohtaisesti ja että he pystyvät näkemään työtapasi. Se oli yksi tärkeä syy siihen, miksi Cakiroglu hakeutui nimenomaan yritysyhteistyöprojektiin. Hänelle oli selvää, että omalle uralle mahtuisi myös kokemus teollisuudesta – etenkin nyt, kun hän oli uudessa maassa vailla valmiita verkostoja.
Työpaikka onkin tuonut paljon uusia kontakteja ja siten auttanut integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Cakiroglu on nauttinut myös yrityksille tyypillisestä tiimityöstä. “Akateemisessa maailmassa olet aina yksin vastuussa kaikesta, nimesi liitetään jokaiseen tutkimukseen ja artikkeliin. Yrityspuolella olet vain yksi tiimin jäsen. Ei ole välttämättömyys, että tutkinut aihetta akateemisesti vuosikausia – paljon opitaan kokeilemalla.”
Vaikuttavuusalue
Yhteistyön kulttuurin ja valmiuksien vahvistaminen
Vaikuttavuussäätiö pyrkii vahvistamaan akateemisen yhteisön ja elinkeinoelämän yhteyksiä ja edistämään tutkimusyhteistyölle suotuisaa kulttuuria.
Noin puolessa TIA Postdoc -hankkeista (2020–2022) hankekumppanit olivat tehneet tutkimusyhteistyötä aikaisemmin. Muissa tapauksissa tyypillistä oli, että aikaisempi yhteistyö liittyi esimerkiksi opinnäytetöiden ohjaukseen, tutkimuslaitteiden yhteiskäyttöön tai epäviralliseen tiedonvaihtoon. Tutkimusyhteistyöstä oli tyypillisesti keskusteltu pitkään, mutta yhteistyön toteuttamiselle ei ollut löytynyt sopivaa rakennetta. Matalan kynnyksen TIA-rahoitus on mahdollistanut konkreettiset askeleet ensimmäiselle tutkimusyhteistyöhankkeelle. Myös täysin uusia kumppanuuksia on rakennettu TIA-hankkeiden ympärille.
Yrityksen ja tutkimusorganisaation yhteistyön tausta (TIA Postdoc 2020-2022)
Tutkijan läsnäolo yrityksen tiloissa sekä TIA-hankkeiden projektikokoukset ovat tehneet akateemista työskentelyä tutummaksi yrityksissä ja vahvistaneet keskinäistä luottamusta. Yritykset ovat joidenkin tutkimushankkeiden puitteissa päässeet vierailemaan tutkimusorganisaatioiden tiloissa ja tutkimusasemilla ja sitä kautta saaneet laajemman käsityksen tutkimusryhmien toiminnasta ja resursseista. Tämä on auttanut tunnistamaan uusia yhteistyömahdollisuuksia ja lisännyt yrityksen ymmärrystä akateemisen tutkimuksen hyödyntämisen mahdollisuuksista.
Monessa tapauksessa yhteistyö jatkuu kumppanien kesken TIA-hankkeen päättymisen jälkeen. Tutkijat ovat esimerkiksi sopineet yrityksen kanssa mahdollisuudesta hyödyntää yrityksessä olevaa teknologiaa myös hankkeen päätyttyä ja uusia ideoita yhteistyöhankkeille on lähdetty aktiivisesti kehittämään.
Yhteistyö tutkimusorganisaation kanssa on tutustuttanut yrityksen edustajia tutkijoihin ja avannut uusia kumppanuuksia näiden välille TIA-hankkeiden ulkopuolelta. Se, missä laajuudessa tutkija on verkostoitunut yritykseen ja toisaalta yritys akateemiseen ympäristöön vaihtelee hankkeiden välillä. Verkostojen kasvamista on raportoitu etenkin hankkeissa, joissa yhteistyökumppanina on ollut suuri yritys. Näissä tapauksissa tutkijoilla on ollut mahdollisuus verkostoitua laajasti yrityksessä ja yritysten kautta on myös tarjoutunut mahdollisuus verkostoitua kansainvälisesti toisiin tutkimusorganisaatioihin. Myös yritykset ovat luoneet akateemisen yhteisön kautta yhteyksiä kansainvälisiin tutkijoihin. Uusia verkostoja on syntynyt vähemmän hankkeissa, joissa yhteistyötä tehdään pienen yrityksen kanssa entuudestaan tuttujen kumppanien kesken.
80 prosenttia hankekumppaneista aikoo jatkaa yhteistyötä TIA-hankkeen jälkeen
Esimerkki 4: Verkostojen hyödyntämistä ja kasvua TIA-hankkeessa
Juri Timonen työskenteli postdoc-tutkijana Orion Pharman ja Helsingin yliopiston yhteishankkeessa Optimizing synthesis of pharmaceuticals by machine learning. Koneoppimisen ja kemiallisen lääkekehityksen yhdistämiseen keskittynyt hanke syntyi aikana, jolloin keinoälyn mahdollisuudet kehittyivät ripeää vauhtia – nopeammin kuin mitä akateeminen tutkimus kerkesi pysyä perässä.
Yrityksen ja akateemisten odotusten yhteensovittaminen olikin alussa haastavaa. Syväosaamisen tuominen yrityskontekstiin vaati paljon keskustelua. Piti luoda yhteinen kieli ja varmistaa, että kaikilla oli jaettu ymmärrys tietojenkäsittelytieteiden vaikeista käsitteistä, kuten neuroverkoista ja ohjelmoinnista. Tiedetoimittajana työskenneelle Timoselle oli selvää, että kyky puhua tavalla, jonka toinen osapuoli ymmärtää, on ratkaisevaa hankkeen onnistumisen kannalta.
“Yritysyhteistyö ei ole pelkkää akateemisen mielenkiinnon selvittelyä vaan pitää tunnistaa, mikä on yritykselle käytännössä hyödyllistä.”
Hän rakensi hankkeen aikana myös aktiivisesti verkostoja muiden alan osaajien kanssa eri puolilla maailmaa ja keräsi oppeja muualta. Nyt hänellä on käytössään esimerkiksi erään amerikkalaisen orgaanisen kemian professorin liki 20 vuoden kokeellinen data reaktioiden mallintamiseen, yhteys Sveitsissä kielimallia kehittävään tutkimusryhmään ja keskustelu auki Iso-Britanniaan yhteistyöstä datan keruun parissa.
“Jollain tapaa minusta on tullut tämän osaamisalueen kansainvälisen verkoston keskipiste”, hän kertoo.
Verkostoituminen palvelee myös hankkeen toista tavoitetta: kemian opetuksen kehitystä. Timosen kiinnostuksen kohteet tutkijana liittyvät erityisesti osaamisen kehittämiseen ja se on yksi syy, miksi hän haluaa pysyä nimenomaan akatemian puolella. “Oma toiveeni on tuoda syviä neuroverkkoja ja syväoppimista hyödyntävä kemia Suomeen.”
Loppupäätelmät arvioinnista
Tässä raportissa esitellyt tulokset osoittavat, että Tandem Industry Academia -hankkeet ovat vaikuttaneet sekä akateemiseen tutkimustyöhön että yritystoimintaan merkityksellisellä tavalla. Rahoitus on innostanut tutkijoita yhteistyöhön yrityssektorin kanssa ja yhteistyöllä on ollut hyvin moninaisia vaikutuksia sekä tutkimukseen että elinkeinoelämään (Taulukko 3).
Taulukko 3. Yhteenveto TIA-yhteistyön vaikutuksista
| Tieteellisen tutkimuksen edistäminen Vertaisarvioidut julkaisut Yhteisjulkaisut yritysten kanssa Esitelmät Jatkorahoitus | Yrityksissä sovellettava tietämys ja ratkaisut • Uusi tietämys • Vaikutukset yrityksen T&K-toimintaan • Konkreettiset ratkaisut (esim. Algortimit, sovellukset, materiaalit) • Patentit |
| Osaamispääoman vahvistaminen Tiedon siirtyminen tutkimusorganisaation ja yrityksen välillä Uudet tutkimusmenetelmät Uudet opetusohjelmat Vaikutukset tutkijan urapolkuun | Yhteistyön kulttuurin ja valmiuksien vahvistaminen • Keskinäisen ymmärryksen ja yhteistyökäytäntöjen paraneminen • Uudet kumppanuudet • Uudet yhteistyön muodot • Verkostojen laajeneminen • Yhteistyön jatkuminen |
Kehityskohteita kuitenkin myös löytyy. Ensinnäkin tutkijoiden ja yritysten on tärkeää pyrkiä yhä parempaan vuorovaikutukseen hankkeiden aikana. Molempien osapuolten tulee taata aktiivinen osallistuminen hankkeeseen, jotta tiedon ja osaamisen jakaminen onnistuu ja tutkija saa hankkeen aikana tarvitsemaansa tukea ja ohjausta.
Lisäksi on tärkeää pyrkiä lisäämään yhteistyöhön liittyvää osaamista ja projektien hallintataitoja, jotta hankkeille määritellyt tavoitteet toteutuvat parhaalla mahdollisella tavalla. Akateemisten tavoitteiden ja yrityksen intressien yhteensovittaminen sekä tutkimustyön integroiminen osaksi yrityksen toimintaa voi olla haastavaa. Nämä haasteet voivat vaikuttaa esimerkiksi hankkeessa syntyvän tutkimusaineiston laatuun ja määrään, mikä voi puolestaan heijastua hankkeessa syntyvien tieteellisten julkaisujen määrässä. Huomioitavaa on myös se, että vain pieni osa TIA-hankkeissa syntyneistä akateemisista julkaisuista oli laadittu yhteistyössä yrityskumppanin kanssa.
Näihin tarpeisiin säätiö suunnittelee omaa, yhteistyön kokemuksiin pohjaavaa koulutusta rahoituksen saajille.
Toinen kehityskohde liittyy yritysten ja tutkijoiden välisen yhteistyön laajentamiseen ja syventämiseen. Vaikka on hyvä tulos, että suuri osa hankekumppaneista aikoo jatkaa yhteistyötä, säätiön on tärkeää pyrkiä laajentamaan yhteistyön edistämistä myös uusiin toimialoihin ja tieteenaloihin. Monialaisuus voi lisätä innovaatioiden monimuotoisuutta, esimerkiksi aineettomien innovaatioiden osalta, ja luoda uudenlaisia mahdollisuuksia sekä yrityksille että tutkijoille.
On myös tärkeää saada integroitua ihmistieteiden tutkijoita mukaan yhteistutkimukseen. Tähän haasteeseen säätiö on vastannut omalla selvityshankkeella, joka selvitti SHAPE-alojen (yhteiskuntatieteet, humanistiset tieteet ja taiteen tutkimus) yritysyhteistyön nykytilaa, ja näiden alojen osalta onkin nähty merkkejä kasvavasta kiinnostuksesta hakemusten määrissä vuonna 2024. Työtä täytyy kuitenkin jatkaa etsimällä sopivia rahoitusmalleja ja lisäämällä mahdollisuuksia ihmistieteiden alojen tutkijoiden ja potentiaalisten yrityskumppaneiden verkostoimiseksi.
Kolmas kehityshaaste liittyy tutkimuslaitosten tarpeiden parempaan huomioimiseen rahoitushauissa sekä laitosten tavoittamiseen. Säätiön rahoitusta on kehitettävä vastaamaan tutkimuslaitosten tarpeita yritysyhteistyön suhteen sekä pyrkiä lisäämään yhteistyömahdollisuuksia siellä, missä se ei ole systemaattista.
Tulevina vuosina säätiö seuraa oman rahoitustoimintansa vaikuttavuutta tähän vaikuttavuusarvioon perustuvien mittarien avulla ja päivittää säännöllisesti oman toimintansa vaikuttavuutta kuvaavia tunnuslukuja.
