Professorivetoinen Tandem Industry Academia Professor -rahoitus antaa kokeneelle tutkijalle mahdollisuuden syventyä omaan tutkimusalaansa yritysympäristössä. Luonnonvarakeskuksen Jari Hyväluoma ja Soilfoodin Saara Kankaanrinta kertovat, miten tutkimusyhteistyön molemmat osapuolet sekä yhteiskunta hyötyvät yhteistyöstä.
Professori Jari Hyväluoman voi tällä hetkellä löytää tietokoneelta kirjoittamasta koodia, viljelymailta kaivamasta maata tai laboratoriosta tutkimasta maa-ainesta. Hänellä on käsissään niin sanotun virtausmallinnusmenetelmän kehitys. Menetelmä auttaa ymmärtämään, miten maanparannuskuidut vaikuttavat maan rakenteeseen ja sitä kautta maan kykyyn johtaa vettä.
Hyväluoma tiimeineen työskentelee Vaikuttavuussäätiön rahoittamana professorina Luonnonvarakeskuksen ja suomalaisen, kiertotalouteen perustuvia maanparannusaineita valmistavan Soilfoodin yhteistyöhankkeessa. Hankkeessa tutkitaan metsäteollisuuden sivuvirroista valmistettavien maanparannusaineiden vaikutuksia peltomaan rakenteeseen. Rahoitus myönnettiin joulukuussa 2022 ja takana on nyt puolen vuoden aktiivinen käynnistysvaihe.
“Maaperän rakennetutkimus on luonteensa vuoksi sidottu vuodenaikoihin. Kevät on kulunut työssä tarvittavien menetelmien kehittämiseen ja hankkeeseen liittyvien tausta-aineistojen analysointiin. Parhaillaan valmistaudumme puintien jälkeen tehtävään näytteenottoon”, Hyväluoma kertoo.
Orgaanisen aineksen väheneminen maaperässä on globaali ongelma, ja havaittu myös suomalaisissa peltomaissa. Ilmastovaikutusten lisäksi orgaanisen aineksen väheneminen maasta heikentää peltomaiden kasvukuntoa. Projektin tulosten avulla voidaan tukea paitsi maataloussektorin toimijoita myös edesauttaa maaperän hiilensidontaa, vähentää maatalouden vesistökuormitusta ja parantaa maan viljelyvarmuutta.
“Ratkaisut kestävyysmurrokseen eivät synny ilman tiedettä”, sanoo Saara Kankaanrinta. Hän on paitsi Soilfoodin perustaja myös Itämeren pelastamiseen keskittyneen Baltic Sea Action Groupin perustaja, ja hänet on palkittu vuonna 2019 kestävyyspalkinto Globe Energy Awardilla.
Yritysyhteistyö Hyväluoman hankkeen kanssa tarkoittaa, että Soilfood saa tutkimustulokset heti käyttöönsä ja pystyy soveltamaan niitä paitsi tuotekehitykseen myös viestimään alaa koskevasta tieteestä ulospäin. “Tutkimusyhteistyössä ei ole kyse vain siitä että yritys saa lisäarvoa ja kasvua. Yhtä tärkeää on yhteiskunnallisten kriisien ratkaisu”, Kankaanrinta painottaa. “Meidän täytyy voida osoittaa sekä maanviljelijöille että yhteiskunnalle, miksi kiertotalous on tärkeää ja mikä myymiemme tuotteiden arvo on maaperälle sekä ympäristölle. Pyrimme todentamaan tieteellisesti, mitä maaperässä tapahtuu.”
Siksi Hyväluoma käyttää aikaansa maaperän rakenteen ja kasvukunnon perusteelliseen ymmärtämiseen. “Hankkeessamme yhdistyy mielestäni hienolla tavalla Soilfoodin maanparannuskuitujen vaikutusten tutkiminen ja maaperän rakenteeseen liittyvien tutkimusongelmien ratkaisu. Tutkijana pääsen hyödyntämään jo olemassa olevaa tietoa ja käytännön kokemuksia maanparannuskuitujen vaikutuksista ja yhdistämään tähän omaa tutkimusosaamistani”, professori sanoo.
Tutkimusyhteistyö on oivallinen keino tukea yrityksen tutkimus- ja kehitystyötä, mutta Kankaanrinta pitää tärkeänä ettei kestävyysmurroksen ratkaisussa keskitytä vain tuoteinnovaatioihin. Hän painottaa perustutkimuksen merkitystä, sillä sen avulla opitaan, millä tavalla vahvistamme ja parannamme luonnon monimuotoisuutta ja hyvinvointia. “Ei ole mitään teknistä hopealuotia, jolla voisi ratkaista maaperän ongelmat eli ilmastonmuutoksen, vedenkierron häiriöt ja luontokadon. Meidän täytyy myös muuttaa nykyisiä toimintatapojamme.”
Kun ilmasto muuttuu myös viljeleminen muuttuu, ja sitä kautta viljelijöiden täytyy jatkossa osata sopeutua äärisäihin ja ilmastonmuutoksen aiheuttamiin kriiseihin. Siinä maanparannuskuidut tuovat kipeästi kaivattua vedenpidätyskykyä liialliseen kuivuuteen tai märkyyteen. Kankaanrinta kokeekin, että tutkimuslaitoksen ja yritysyhteistyön lisäksi tämän hankkeen tärkeänä kolmantena osapuolena ovat viljelijät.
“Tuottamamme tutkimustiedon vaikuttavuus mitataan lopulta siinä, pystytäänkö maaperän kunnon parantaminen ja ravinteiden kierrättämisen arvo perustelemaan viljelijöille ja tukemaan heidän liiketoimintansa kannattavuutta”, hän sanoo. “Lopulta toki tarvitaan myös yhteiskunnan ohjauspolitiikkaa, koska samalla ratkomme yhteisiä kriisejä.”
Tutustu TIA Professor 2023 -hakuun ja rekisteröiduy 4.9. pidettävään infosessioon!
