Vaikuttavuussäätiön rahoituksen saajien juhlassa 19.9.2022 juhlittiin uusia Tandem Industry Academia (TIA) -rahoituksen saajia. Tilaisuudessa järjestetyssä keskustelussa pohdittiin TIA-rahoitusta saaneiden kesken, mitä oppeja yritysten ja tutkimuksen välisestä yhteistyöstä on kertynyt.
On selvää, että maailma on yhä monimutkaisempi. Yritykset ja tutkijat etsivät keinoja selviytyä ilmastonmuutoksen aiheuttamista haasteista ja niiden lieveilmiöistä, ja ratkaisujen olisi hyvä olla valmiina mieluiten eilen. Enää ei ole varaa työskennellä siiloissa, sillä se on liian hidasta. Tästä ovat yhtä mieltä ainakin postdoc-tutkija Mattia Rossi, professori Mikko Möttönen sekä Valion ilmastoratkaisujen johtaja Juha Nousiainen.
“Valio on aina ollut teknologiavetoinen yritys. Olemme luoneet ratkaisuja yrityksen sisällä, niin sanotusti inside-out. Nykymaailman haasteet kuitenkin edellyttävät, että työskentelemme ennemmin outside-in eli otamme akateemisen tutkimuksen osaksi kehitystyötämme”, toteaa Nousiainen. Valion ilmastoratkaisujen yksikkö tekee paraikaa yhteistyötä Helsingin yliopiston kanssa, ja tutkii tapoja vähentää maidontuotannon kasvihuonepäästöjä. Nousiaisen mukaan yhteistyö ja ulkoa sisäänpäin suuntautuva ajattelu ovat välttämättömyyksiä eivätkä vain kivoja lisiä omalle tutkimustoiminnalle.
Mattia Rossi näkee, että yhteistyö motivoi myös tutkijaa, sillä tutkimuksen arvo mitataan siinä, miten sitä voi käyttää. “Kun tutkimus optimoidaan palvelemaan teollisuuden tarpeita, maksimoidaan samalla sen hyöty.” Rossi halusi tohtorityönsä jälkeen hakeutua nimenomaan sellaiseen projektiin, jossa on mukana yrityskumppani. Nyt Tampereen yliopistolla työskentelevä Rossi kehittää sähkönkulutuksen tehokkuutta yhteistyössä Danfoss Drivesin kanssa.
Aalto-yliopiston kvanttiteknologian professori Mikko Möttönen on Rossin kanssa samoilla linjoilla siitä, että tutkimuksen vaikuttavuus kasvaa yritysyhteistyön myötä. Hän kuitenkin kysyy, riittääkö nykyinen kehitystahti. “Ilmastonmuutos ei odota tapahtumistaan. Meidän täytyy toimia nopeasti, jos haluamme taata elinkelpoisen ympäristön lapsenlapsillemme.” Möttönen työskentelee johtavana tutkijana Aalto-yliopiston ja Blueforsin yhteistyöhankkeessa.
Minkälaiset keinot sitten tekevät yhteistyöstä tehokasta? Möttösen mukaan tarvitaan sopivasti realismia – sen hyväksymistä, että ensimmäinen tutkimusidea ei välttämättä mene maaliin vaan tavoitteita ja odotuksia pitää tarkentaa matkan varrella. Hän peräänkuuluttaa myös projektinhallintaa ja aktiivisuutta. “Tutkijat ja yritysten edustajat ovat kiireisiä ihmisiä. Pitää tavata ja sopia, mitä tehdään tai muuten ei tapahdu mitään.”
Rossi ja Nousiainen ovat Möttösen kanssa samoilla linjoilla ja korostavat tiimin sisäisen viestinnän merkitystä. Molempien osapuolten pitää yrittää päästä kiinni toistensa ajatusmaailmaan. ”Ei ole mitään syytä sille, ettei näkisi vaivaa asioiden ymmärrettäväksi tekemiseen”, Rossi sanoo. Nousiainen nostaa esiin myös yrityksen sisäisen viestinnän ja tarpeen perustella yhteistyön merkitystä ylöspäin. Ei riitä, että tutkimusosastot vakuuttuvat akateemisen yhteistyön välttämättömyydestä vaan myös ylin johto pitää saada ymmärtämään, miksi ulkoa sisäänpäin tehtävä tutkimus- ja kehitystyö on tärkeää.
