Infrapuna-antureilla on useita merkittäviä sovellusalueita esimerkiksi lääketieteellisessä kuvantamisessa, tietoliikenteessä, robottiautoissa ja pimeänäkemisessä. Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittamassa kaksivuotisessa projektissa Superior infrared sensors Aalto-yliopiston tutkijat ja yrityskumppani ElFys Oy kehittävät yhdessä uudentyyppistä, erittäin herkkää infrapuna-anturia.
Projektissa yhdistyy Aalto-yliopiston tutkijoiden nanomateriaaleja, kuten musta piitä ja sen ominaisuuksia, koskeva tuntemus ja yrityskumppanin osaaminen komponenttien valmistuksessa ja tuotannossa. Huippuosaajien yhteistyö on tehokas keino saavuttaa haastava tavoite, mutta onnistuminen riippuu myös siitä, miten hyvin yhteistyö kumppaneiden välillä toimii.
Projektin vastuullinen tutkija, professori (Associate Professor) Hele Savin ja projektissa työskentelevä post doc -tutkija Toni Pasanen Aalto-yliopiston Elektroniikan ja nanotekniikan laitokselta sekä projektista ElFys Oy:llä vastaava ohjaaja Antti Haarahiltunen antavat vinkkinsä onnistuneeseen yhteistyöhön Tandem Industry Academia -yhteistyöhankkeessa.
Oikeanlaiset ihmiset ratkaisevat
Tandem Industry Academia (TIA) -projektit tarjoavat ainutlaatuisen lähtökohdan yhteiseen tekemiseen akateemisen maailman ja yritysten välillä. Keskeisellä sijalla ovat ihmisten osaamisen jakamisen pitkäaikaiset vaikutukset.
“Näkisin paljon vaivaa sen eteen, että projektia varten löytyy sopivat tekijät. Post doc -tutkijan rooli on keskeinen ja se eroaa huomattavasti siitä, mitä esimerkiksi puhtaasti akateemisissa projekteissa tehdään. On keskeistä, että post doc on motivoitunut sekä tutkimusaiheesta että työskentelystä teollisessa ympäristössä”, professori Hele Savin Aalto-yliopistosta sanoo.
TIA-projekteihin nimetään vastuullisen tutkijan ja post doc -tutkija lisäksi myös yrityskumppanin organisaatiosta ohjaaja, joka on projektin vastuuhenkilö yrityksen puolella.
“Yrityksen ohjaajalla pitää olla halua ja aikaa työskennellä aiheen parissa, mutta myös kiinnostusta akateemisen tutkimuksen tekemiseen, koska yhteistyö yliopiston kanssa on tiivistä ja eroaa siinä mielessä yrityksen sisäisistä tuotekehitysprojekteista”, sanoo post doc -tutkija Toni Pasanen.
“Yrityksen puolelta ohjaajalla on hyvä olla kokemusta akateemisista projekteista, jotta tavoitteisiin sekä tarvittavaan omaan ajankäyttöön osaa suhtautua realistisesti”, komppaa ElFys Oy:n Antti Haarahiltunen.
Yhteistyö kannattaa, heti projektin alusta lähtien
TIA-hankkeiden suunnitelmissa edellytetään suuntaa-antavaa aikataulusta, jossa työaika jaetaan tasan yrityksessä ja yliopistossa vietetyn ajan välillä.
“Olimme suunnitelleet, että Toni työskentelee ensimmäisen vuoden yliopistossa ja toisen yrityksessä, mutta se ei osoittautunut parhaaksi malliksi”, Savin sanoo.
“Tajusimme aika pian, että on paljon hyödyllisempää, jos yrityksen osaamista ja laitteistoa päästäisiin hyödyntämään jo alkumetreillä. Siksi olenkin työskennellyt jo yllättävän paljon yrityksen kanssa heti projektin alkumetreiltä”, sanoo Pasanen.
“Sanoisin, että ei kannata lyödä aikataulua turhan tarkkaan lukkoon. Myös tutkimuksen vaihe vaikuttaa siihen, onko työskentely hyödyllisempää yliopistossa vai yrityksessä”, hän jatkaa.
Pelisäännöistä on hyvä sopia niin pian kuin mahdollista
Yhteistutkimuksessa on aina tarpeellista sopia yhteisistä pelisäännöistä, kuten mahdollisesti projektin aikana syntyvistä immateriaalioikeuksista sekä julkaisujen tekemisestä.
“Meillä on kirjallinen sopimus tehty immateriaalioikeuksista yliopiston ja yrityksen välillä”, Savin sanoo.
“On paljon käytännön asioita, kuten yhteydenpito, datan jakaminen, aikataulut sekä yrityksen laitteistojen tai muiden resurssien käyttö, joista on hyvä sopia etukäteen, mutta myös esimerkiksi siitä, mikä on yritykselle luottamuksellista tietoa ja yrityssalaisuuksia, pitää sopia ennen kuin tutkija on tehnyt kokeita ja lähettämässä tieteellistä julkaisua arvioitavaksi. Näin säästyy hankalilta tilanteilta”, Pasanen lisää.
“Yrityksen näkökulmasta julkaiseminen on mielestäni hyvä asia, kunhan sitä ennen on ainakin aloitettu riittävän laadukkaalla tavalla mahdollisesti keksinnöllisten asioiden suojausprosessi”, Haarahiltunen lisää.
Varautukaa projektin jälkeiseen aikaan
Jokainen projekti loppuu aikanaan. Ensimmäisellä ja toisella kierroksella 2020 ja 2021 rahoitetut TIA-hankkeet ovat kaksivuotisia. Vaikka post doc -tutkijan työsuhde muodostuu TIA-hankkeissa yliopistoon, on hyvä keskustella myös yrityksen näkökulmasta, mitä odotuksia yhteistyö asettaa tulevaisuudelle.
“Mielestäni on tärkeää pohtia jo etukäteen, mikä on post doc -tutkijan rooli yrityksen suhteen projektin loputtua. Onko hän samassa asemassa kuin muut työntekijät? Onko yrityksellä ehkä suunnitelmia palkata hänet?” Savin pohtii.
“Olisi hyödyllistä, että post doc pääsee osaksi tiimiä yrityskumppanin organisaatiossa, eikä työ rajoitu vain yksittäiseen kommunikointiin yrityksen ohjaajan kanssa. Näin saa paremman kuvan siitä, mitä muuta yrityksessä tehdään ja millaista siellä on työskennellä. Tämä auttaa hahmottamaan myös paremmin projektin jälkeistä aikaa”, Pasanen sanoo.
Haarahiltunen on samoilla linjoilla.
“Projektin jälkeen post doc -tutkijalla on toivottavasti positiivinen mielikuva yrityksestä ja tilanteen ollessa sopiva halukkuutta siirtyä yrityksen työntekijäksi. Tämä on todennäköisempää, jos projektin aikana on mahdollisuus tutustua yrityksen toimintaan”, sanoo Haarahiltunen.
Myös yliopiston näkökulmasta on tärkeää, että suhde kumppaniyritykseen säilyy.
“On hyvä pohtia, missä muodossa yhteistyö voisi jatkua projektin loputtua”, sanoo Savin.
“Tuskin tätä aihepiiriä kahdessa vuodessa on loppuun perattu, joten yhteistyö voi todennäköisesti jatkua”, sanoo Haarahiltunen.
Superior infrared sensors on Vaikuttavuussäätiön vuonna 2020 rahoittama kaksivuotinen Aalto-yliopiston ja ElFys Oy:n yhteinen tutkimusprojekti. Katso lisätietoja säätiön rahoittamista projekteista täältä.